Onnellisuuspoliittinen manifesti

Demos on oikeassa. Lue miksi.

SYY.fi - yhteiskunnallinen yrittäjyys nousuun

Pikku Apuri on nyt liittynyt aktiiviksi SYY-organisaatioon. Sen tehtävä on edistää yhteiskunnallisten yrittäjien matkaa ideoista konkretiaan.

Koitan kehittää ideoita, joissa mm. "crowdsourcingin" avulla saataisiin tuotettua maahamme jotain järkevää. Sen tarvitsisi tuottaa osallistujille mielihyvää ja ehkä jopa pientä korvausta vaivoistaan. Sen pitäisi ratkaista arjen pulmia. Sen täytyisi auttaa muita. Mikä se olisi? Jos olet samasta kiinnostunut, heitäpä postia jari(at)pikkuapuri.fi.

Maailmalla moisia on jo hyvässä toiminnassa, mm. Threadless -yhteisön liikevaihto on jo kymmeniä miljoonia euroja, mutta siinä kyse onkin muodista ja kulutuksesta. Se ei siis ole esimerkki, jota itse tavoittelen.

Toinen, jo paljon järkevämpi on InnoCentive, jossa vaikeitakin tieteellisiä pulmia ratkotaan yhdessä.

Olen vakuuttunut siitä, että yhteiskunnallinen yrittäjyys on voimaa tulevaisuudessa. Miksi nyhräisimme yksin salaa, jos voimme yhdessä ratkaista suuriakin ongelmia, ja samalla työllistää monia samanhenkisiä?

Kun päätösvalta on liian harvalla (www.jatkoaika.com)

Olen ollut jääkiekkofani n. vuodesta 1976, kun pappani vei minut ensimmäiseen TPS:n matsiin Kupittaalle. Viimeisin työnäytteeni jääkiekon puolesta on ollut TPS:n "Joukkue Olemme Me" -slogan ja konsepti yhdessä Revolverin porukan kanssa.

Kun TPS pääsi tämän vuoden SM-liigan loppuotteluihin, päätin kunnioittaa Tepsin valmentajan Kai Suikkasen työtä omalla Facebook-ryhmällä. Päätin myös kertoa siitä jatkoaika.comin, tunnetun jääkiekkofoorumin kautta muille TPS-faneille. Ei olisi pitänyt. Olen lukenut aktiivisesti ko. sivustoa ja sen foorumeita vuosikausia. Ei olisi sitäkään pitänyt tehdä.

Sieltä löytyy Espanjan Inkvisitiolaitosta vastaava ymmärrys jääkiekkofaniuteen. Kun aikomukseni oli taas mennä foorumeille lukemaan fanien juttua, törmäsin tällaiseen.

Kysyin sähköpostitse ihan asiallisesti, että mistä moinen, sain vielä tylympää vastausta takaisin. Ohessa kysymysketjua:

>>>> Moikka.>>>> Mikäs se tällainen on?

>>>> Olet saanut kirjoituskiellon keskustelupalstalle, syy:
>>>> Viestien olematon taso.
>>>>
>>>> Pelikielto päättyy: Ei ikinä
>>>>
>>>> terveisin, Jari

>> Jatkoajan Moderaattorit kirjoitti:
>>> Tervehdys!
>>>
>>> Mistähän nimimerkistä on nyt kyse?
>>>
>>>
>>> Moderaattorit

>> liitoja on nimimerkkini....en ole edes kommentoinut keskusteluun kuin kaksi kertaa viime viikolla.
>>
>> Silloinkin laitoin linkin Facebookin Kai Suikkanen ryhmään K.S. -keskusteluryhmään. Ei kai keskustelun aiheen mukainen linkkaus voi olla kiellettyä?
>>
>> J

Jatkoajan Moderaattorit kirjoitti 25.4.2010 kello 16.16:

> Jos sisältöä tai tarvetta keskusteluun ei ole antaa, niin ei ole meilläkään tarvetta pitää oikeuksia päällä.

> Moderaattorit

Tämä on hyvä esimerkki siitä, kun liian harva saa liikaa päätäntävaltaa. Toivon, että kyseessä on joku liian pienellä ÄO-määrällä varustettu HPK/LUKKO/JYP -fani, joka käyttäytyy näin katkerana omiensa tippumisesta. Jos kyseessä on täysissä voimissa oleva aikuinen ihminen, olen todella ihmeissäni.

Kehotan kaikkia boikotoimaan ko. foorumia, jos meininki on tällaista. Huhhuh.

Käyntikortti - käyttääkö niitä joku?

Olen viikkoja pähkäillyt mitä tehdä kun vanhat käyntikortit loppuvat. Onko moiselle enää tarvetta, koska kaikki ovat tapaamisten jälkeen Facebook ja/tai LinkedIn -tuttuja?

Tulin kuitenkin siihen päätökseen, että on sillä funktio. Käyntikortissa on jotain turvallista ja tuttua patinaa. Ja kyllä niitä tuosta pahvilaatikosta välillä tulee kaiveltua, ja katseltua ihmisten tietoja - kaikki kun eivät kuitenkaan tule virtuaalikavereiksi asti.

Toinen puolustava asia on moniulotteisemmaksi muuttuva roolini. Vedän Viidakkorumpua, toimin Pikku Apurina kehittäen (tai jarruttaen) asiakkaiden sosiaalisen median toimia sekä yritän pähkäillä itsellemme uutta liiketoimintaa, kuten Osula. Pakkohan ne on johonkin paketoida. Piti siis tehdä kortti.

Korteissa minua on vaivannut aina yksi asia:

Monilla firmoilla on superhienoja ja nerokkaan oivalluksen sisältäviä läpysköitä, mutta niistä ei käy selväksi minkä näköinen jamppa tai elli on kyseessä. 

Ainakaan minä en kaikkia nimiä pysty naamamuistissani yhdistämään oikein. Joskus korteista puuttuu myös osoitteita, tai vaikkapa se mitä yritys tekee. Ja ei kaikki jaksa katsoa tärkeitä lisätietoja verkkosivuilta, ja useilta yrityksiltä ne eivät käy sieltäkään selväksi.

Onneksi on Pera, joka tekemistäni pohjista loi ammattimaisen kortin runsaassa tunnissa. Väriä pyysin ja sitä sain. Ja kaikki tärkeät tiedot löytyvät: Mitä? Kuka? Missä?

Universumin Keisari ja minikaivuriyrittäjä

Eilen illalla, n. klo 19.45, TPS siirtyi jääkiekon SM-liigan välierässä 6-1 johtoon JYP:aa vastaan.
Siinä vaiheessa päätin, ihan ansiosta, että TPS:n valmentaja Kai Suikkaselle pitää nostaa virtuaalihattua.

Perustin Facebookkiin Kai Suikkanen Universumin Keisariksi -ryhmän, ja aloitin lataamaan ryhmän seinälle sisältöjä. Samalla kylvin linkkiä Facebookin sisällä sekä Jatkoaika-sivuston keskusteluryhmässä.

Klo 23.15 ryhmässä oli jo yli 300 jäsentä ja aamusella lähes 500. Nyt linkki on kaikkien vapaata riistaa, ja HC TPS:lle yksi tiedotuskanava lisää.

Astetta rajumpi oli muuramelaisen kaivurikuskin kokeilu. Kaveri perusti ryhmän nimeltä Jos yhteisöön liittyy yli 50 000 fania, ajan minikaivurilla Hangosta Kuusamoon. Ryhmä sai aikamoista lykintäapua Iltalehdeltä, mutta nyt siellä on jo lähes 60 000 fania. Eli yrittäjäparka joutuu toteuttamaan oman Straight Storynsa. Matka alkaa kesäkuun 1. päivänä ja kestää viikkoja, kaivuri kun kulkee kävelyvauhtia.

Facebook on tehokas markkinointipöhinäväline, jos sitä käyttää oikein. Ajoitus ja "hyvä älyttömyys" ovat kaikki kaikessa.

Kuuden askeleen yhteys

Verkostotiede on noussut yhdeksi tärkeimmistä keinoista hahmottaa globaalistunutta maailmaamme. Ylen Prisma -dokumentissa käydään läpi, ja todistetaan vanha myytti, joka väittää, että jokainen meistä on maksimissaan kuuden askeleen päässä kenestä tahansa tuntemattomasta henkilöstä maapallolla.

Myytin lisäksi tutkijoille selvisi, että lähes kaikkea laajaa aihetta (sairaudet, sähköverkot, internetvirusten torjunta, jne.) voidaan ymmärtää, parantaa ja kehittää saman kaavan avulla.

Kaikki satunnaisella tavalla leviävä asia laajenee saman kaavan mukaan. Kaavalle olennaista ovat ns. supersolut, eli laajat tietokeskukset tai ihmiset, jotka tuntevat hurjan määrän muita ihmisiä.

Eli jos haluat viestittää jotakin tärkeää suurelle joukolle, pitää sinun löytää aihepiirisi supersolu.



Koko verkostotiedeala alkoi Hollywoodilaisopiskelijoiden harmittomasta Six degrees of Kevin Bacon -pelistä. Nyt se peli on hurjan laaja six degrees -hyväntekeväisyysverkosto, keulakuvanaan tietysti Kalevi Pekoni.

Yrityksemme Viidakkorumpu haluaa, että Osulapalvelustamme tulee suosittu pienyrittäjien ja ekologisesti ajattelevien kuluttajien ryhmässä. Mihin tahoon meidän siis kannattaa panostaa markkinointi ja viestintä? Ei varmaan haittaa, jos ohjaamme toimet yrittäjä- ja kansalaisjärjestöihin?

Tilaaminen jenkkiverkkokaupasta

Tilasin muutama viikko sitten itselleni kunnolliset kesäsandaalit, joilla voi kävellä pitkiäkin matkoja vaikeissakin maastoissa sekä vedessä.

Kokoni on 13, joten moisia ei joka oksalla myydä. Loistavasta Shopstylestä tossukat löytyivät kuitenkin helposti. Ja ilahdukseni oli suuri, kun 95 dollarin hintaiset popottimet sai ilmaisella kuljetuksella Suomeen saakka!

Sain myyjältä parin päivän välein raportteja, joista selvisi tarkalleen missä kenkäni menevät. Sen jälkeen tuli pitkä hiljaisuus, ja arvasin kenkien päässeen Kekkoslovakialaisen Tullilaitoksemme huomaan.

Se laitos toimii täysin random-tekniikalla. Välillä sinne jämähtää tavarat, välillä ei. Välillä he käskevät noutamaan tavarat Vantaalta, välillä ne häviävät kokonaan. Yhtäkkiä kuitenkin kenkäni tulivat kuljetuksella kotiin asti, ilman mitään ilmoituksia. Testasin ja totesin ne loistavaksi ostokseksi.

Nyt sitten sain tällaisen sähköpostin.

Hei,

Olemme tullanneet lähetyksenne awb: xxxxxxxxxxx
Tullin kulut ovat yhteensä EUR 26,88
Tilinumeromme on: XXXXXXXXXX
        
Saaja: Federal Express Corporation

VIESTI kenttään laitettava rahtikirjannumero:xxxxxxxxxxx

Pyydämme suorittamaan maksun 10 pvä:n kuluessa. Mikäli emme ole vastaanottaneet suoritustanne mainitussa ajassa, tulemme veloittamaan maksupalvelupalkkion yllä mainittujen tullin maksujen lisäksi. Maksupalvelupalkkio 2.5 % min. 16,42 eur (sis. alv 22%)

Ystävällisin terveisin,
XXXXX

Eli jos en nyt jostakin syystä olisi ollut sähköpostin tavoitettavissa, olisin joutunut pulittamaan lähes 45€ summan lisää!!??

Miksei tästä kukaan ilmoita puhelimitse/sms:nä/normaalilla laskulla? Miten voidaan olettaa pelkän sähköpostin toimivan?

Parasta tietysti olisi, etten joutuisi tilaamaan tuotteitani Suomen ulkopuolelta (72% suomalaisten rahoista verkossa kulkeutuu Suomen ulkopuolelle), mutta kuka tekisi tänne ensimmäisen aidosti hyvän verkkokaupan?

Logorama - voittoisa ja palkittu lyhytfilmi

Ohessa Logorama, joka oli tarkoitettu mainosalaa ironisoivaksi lyhytfilmiksi, mutta johon ala rakastui ironiasta tietämättä, tai sen takia. Filmi voitti lähes kaikki alan palkinnot.


Logorama from Marc Altshuler - Human Music on Vimeo.

Kuka perustaisi HUB Turun?

Päivän Hesarissa oli hyvä puffi HUB Tampereesta. Se kuuluu globaaliin HUB-verkostoon, jossa esim. pienet yritykset, koulusta valmistuneet ammatinharjoittajat, tai muuten verkostoa hakevat yrittäjät pääsevät samaan tilaan vaihtamaan osaamisiaan ja kauppaamaan niitä. Lisäksi he automaattisesti kuuluvat HUB Atlantaan, Lontooseen, Piilaaksoon jne. Kyseessä on siis globaali yhteisö, HUB (http://en.wikipedia.org/wiki/Hub).

Idea on loistava. Kerätään innokkaat ja halukkaat samaan avoimeen työtilaan. Neljällä kympillä kuukaudessa pääsee jäseneksi verkostoon, 400€/kk saa työtilaan avaimet.

Jollei minulla olisi jo kuusi rautaa tulessa, perustaisin moisen Turkuun. Kuka tekisi sen?

Ohessa virallinen esittelyteksti:

---

Mistä on kyse?

Hub on uudenlainen yhteisöllinen työtila. Se on paikka yrittäjille, yrityksille ja muille toimijoille työskennellä ja verkostoitua yhdessä. Hubin käyttö perustuu aikapohjaiseen jäsenyyteen. Hub on avoin tila, jossa on tarjolla vapaita työpöytiä, sohvia, neuvotteluhuoneita ja kaikki muut modernin toimiston palvelut, jotta Hubin jäsenet voivat keskittyä olennaiseen.

Hubin juttu on avoimen yhteisen työtilan ja uusia mahdollisuuksia hakevien jäsenten mahdollistama vuorovaikutus ja yhteistoiminta. Hubissa on aina host, tilan ja yhteisön hoitaja, jonka päätehtävä on tuoda yhteen erilaisia ihmisiä ja verkostoja ja mahdollistaa epätodennäköisistä kohtaamisista syntyvät uudet ideat ja innovaatiot.
Hub on kansainvälinen verkosto, jolla on toimipisteitä kohta 20 kaupungissa ympäri maailman. Hubin jäsenet voivat hyödyntää koko kansainvälistä verkostoa omassa toiminnassaan. Hub on samalla yhteiskunnallinen yritys ja liike, joka pyrkii kokoamaan yhteen muutoksentekijöitä ja vastaamaan ruohonjuuritasolta maailman suuriin sosiaalisiin, taloudellisiin ja ympäristöön liittyviin haasteisiin.

Miten tyhminä meitä pidetään?

Olen toiminut markkinoinnin parissa nyt noin 15 vuotta. Sitä ennen olin myynnissä vajaat kymmenen vuotta. Mietin jo silloin, v. 1992, kun aloitin varsinaisen työurani, että onpa mainokset ja muut keinot saada meidät kuluttamaan tyhmiä. Hirveän surullista on, että vasta nyt, v. 2010, alkaa näkymään muutoksen tuulia.

Muutokset tulevat nyt mainoksien uhreilta. Osa ihmisistä ei enää kestä tyhmyyttä. Ja turha kulutuskaan ei ole enää ilmastonmuutoksen vuoksi sallittua. Siitä hyviä esimerkkejä näkyy jo dokumenttipuolella, radiossa, podcasteissa sekä verkossa.

Eräs parhaista uusista ohjelmista, on YLEn radio/blogi/facebook/podcast -pläjäys, Uusi Musta, jossa tarkastellaan kriittisesti, huumoria unohtamatta sitä, millaisia ostosignaaleja joudumme kestämään, mitä ostamme, syömme, juomme ja miten elämme. Toinen hyvä alku on House of Eco, kotimaisten, ekologisten toimijoiden yhteinen verkkokauppa. Ei se vielä häikäise, koska sinne vaan linkataan kauppoja, mutta jos he saavat sen Shopstylen mukaisesti yhtenäistettyä, aletaan puhua uudesta Stockmannista.

Hyvä esimerkki valtiotason tyhmyydestä taas on tv-ohjelmien mainoskatkouudistus. Katkojen määrää sallittiin EU-alueella lisättäväksi yhdellä. Nyt ei yksinkertaisesti voi katsoa "livenä" mainoskanavien ohjelmaa: kahdeksan minuutin välein tulee neljä minuuttia mainoksia, jotka tuhoavat senkin vähäisen draaman kaaren, mitä ohjelmasta löytyy. Ja millaisia mainoksia! Saksalaisia toffeekarkkimainoksia, jotka on törkeästi päällespiikattu suomeksi, "vapauttavia" tampooni-iskuja, 86% pidentäviä ripsivärejä, jne. Olemmeko edelleen 50-luvun amerikassa? Ja asiakkaat maksavat hymyssä suin kymmensiä tuhansia euroja tyhmyyksien levittämisestä. Tuntuu siltä, kuin kaikki jo tietäisivät vanhan kaavan lopun tulevan, mutta vielä rutistetaan viimeisetkin rippeet kuolevasta hevosesta.

Meidät pelastaa onneksi tallentava digiboksi. Sillä saa kaikki mainokset skipattua kokonaan. Top of the field!

Tässäkin asiassa Suomi olisi voinut näyttää mallia. Mitenkä vaikeaa voi olla muuttaa mainosrahotteista mallia? Jos mainoksia pitää iskeä ruutuun, iskekää ohjelmien väleihin aina 15 minuuttia. Eipä ainakaan tuhoa ohjelmaa, ja luultavasti niitä tapittaisi yhtä paljon katselijoita! Asiaan liittyen: kuka on enää pitkään aikaa luottanut Finnpanelin tv-katsojalukuihin? Sehän määrittää, mihin mainostajat haluavat taiteellisen kauhistuksensa tunkea.

Toinen tyhmyys ovat animoidut bannerit, tai tarkemmin sanottuna se, mitä niiden takaa ei löydy! Älkää tosin kertoko että kerroin, sillä niiden teosta tulee muutama prosentti vuosittaisesta liikevaihdostamme. Moniko ostaa bannerin mainostaman tuotteen, jos sitä ei saa ostettua sieltä, mihin bannerin klikkaus johtaa? Eli sen bannerin takaa pitää löytyä ostomahdollisuus! Ensin perusasiat kuntoon, sitten mainostetaan, eikä toisinpäin.

Printtimainokset eivät pääse pälkähästä. Suurin osa niistä on kauniita ja hyvin tehtyjä. That's it. Mainosten tekemisestä maksetaan 10%. Mainoksen mediapaikka lehdessä maksaa sen 90%, toistokertoineen tai ilman. Yksi paikka on kuitenkin tuhansia euroja.

Verkko, internet. Se eroaa muista paremman mitattavuutensa ansiosta (onneksi useat nyt mittaavat tehoja). Hakukonemarkkinoinnista (Google) on tullut kuningas. Sosiaalisen median mainoseurot ovat nousussa. Molemmissa mainostavoissa on yksi unohdetumpi nerous: niiden viesti on usein vain tekstiä, ja sekin rankasti rajoitettua. Asiakas ei voi jauhaa eikä näyttää niitä valheita, mitä printtiin ja televisioon mahtuu. Niitä, jotka tekevät mainosviestistä usein huonon.

Ehkä olemme saaneet kylliksemme runsautta. Ehkä haluamme nyt vain rauhallista faktaa? Sitä voisi selittää myös laajempi trendi, joka on tieteen seuraamisen nousu. Tiededokumentteja ja -juttuja luetaan, katsotaan ja kuunnellaan yhä enemmän.

Olemme nyt itse lanseeraamassa mediaa, eritoten pienyrittäjille, jossa mainostaminen on halpaa, "kymmeniä" euroja/ viikko. Pienyrittäjillä, johon ryhmään kuulumme itsekin, ei ole rahaa markkinoida. Pieni paikallislehtimainoskin maksaa monta sataa euroa, ja se vilahtaa useimmilta ohi. Ja pienyrittäjä ei ole ollut kenellekään kiinnostava ryhmä juuri siksi, koska meillä ei ole rahaa. Meitä on kuitenkin tässä maassa 140 000 - 200 000, riippuen siitä rajanvedosta mikä on pienyrittäjä. Minulle se on alle kymmenen hengen yritys, joillekin alle 50 hengen.

Osulassa mainoksen saajat etukäteistilaavat mainoksensa (JOS saamme heidät näkemään sen vaivan). Eli sinä tilaat vain sitä mainontaa mitä haluat. Ja mainostaja mainostaa asiasanoin (lyhyt teksti) ja yhdellä kuvalla vain niille, ketkä ovat tilanneet hänen mainontaansa. Koitetaan siis pysyä faktoissa ja yritetään osua mahdollisimman tarkasti.

Toivon, että tyhmyys loppuisi, ja alkaisimme arvostamaan itseämme sen verran, ettei meille enää puhuttaisi kuin 50-luvun amerikkalaisille. Homo Sapiens on ajatteleva, viisas ihminen. Hyvä markkinoija tai mainoksentekijä pitäytyy faktassa ja kertoo sen uudella, mielenkiintoisella tavalla. Ja jos tuote tai palvelu on oikeasti huono, ei sitä kannata mainostaa. KISS.

I made that!

Hyvä etteivät vie tuhkia pesästä. Nöyriä sentään. Minähän tuon suunnittelin.

Yritysten johto ja päättäjät aiheuttavat tulevaisuuden eläkepommin

Kauppalehdessä oli tänään artikkeli, jonka aihetta olen jo useammin kuin kerran pohtinut tämänkin blogin sivuilla. Nyt se on faktaa.

"Alle 35-vuotiaiden eläkekustannukset ovat suorastaan räjähtäneet. Elämänsä alkutaipaleella olevien nuorten ihmisten eläköityminen maksaa yhteiskunnalle jo 6,6 miljardia euroa hoitokustannuksina ja menetettyinä verotuloina. Summa on kasvanut viidessä vuodessa kahdella miljardilla."

"- Valtionbudjetti on 50 miljardia euroa vuodessa. Siihen verrattuna 6,6 miljardia on paljon rahaa, terveyslaitoksen pääjohtaja Harri Vainio kertoo."

"Masennus on yhä merkittävämpi sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyden syy. Mielialalääkkeitä käyttää säännöllisesti 700 000 suomalaista. Nuorten naisten masennusoireilu on kaksi kertaa yleisempää kuin nuorten miesten."

"- Työelämän käytännöt ovat ristiriidassa juhlapuheiden kanssa. Liikaa on puhuttu vanhuuseläkkeen alarajasta. Suomen tulevaisuuden kannalta paljon suurempi ongelma on nuorissa aikuisissa, Vainio toteaa."

Kaikki ilmoittavat ettei ole keinoja. ?????!!!!!!

Keinot lähtevät siitä, että työntekijää, ihmistä, aletaan työpaikoissa kuunnella ja kunnioittaa. Yhä kovenevat vaatimukset johdolta sekä työnteon ainoa määre, nopeus, aiheuttavat ristiriidan, jossa työntekijä murtuu jättimäisen työtaakan alle tietäen, että oman tehdyn työn laatu on täyttä paskaa, koska aika ei riitä työn kunnolliseen tekemiseen. Kiitosta ei tule koskaan mistään, vain lisää uusia vaatimuksia.

Jos olisin itse moisessa paskassa, ottaisin ja lähtisin. Sen jälkeen jännäisin itkusilmin, pärjäänkö punaisilla vai sinisillä pillereillä? Ja koska itsetuntoni nousee edes siihen pisteeseen, että uskallan ottaa seuraavan askeleen elämässäni?

Hyvä hallitus! Hienoa yritysjohtajat! Mahtavaa suurosakkaat! Te tämän teitte.

EDIT: Asiasta lisää Talouselämässä.

"Tutkimukset kertovat, että masennuksen aktiivinen hoito varhaisvaiheessa ja jaksamista tukevat työelämän käytännöt palauttavat useimpien työkyvyn.

Tuoreimmat tilastot kertovat, että asiaan ollaan ilmeisesti viimein havahtumassa. Vuosina 2008–2009 masennuksen vuoksi myönnetyt eläkkeet ovat kääntyneet laskuun. 

Vai olisiko niin, että eläkkeelle vain ei enää päästetä?

Ilmastodieetti

YLE Teema pitää taas tasonsa. Ohjelma nimeltä Ilmastodieetti on loistavasti toteutettu ja selkeä. Siinä seurataan viittä erilaista ihmistä ja perhettä, heidän kulutustottumuksiaan, ja sitä mistä heidän kannattaisi nipistää pois.

Ohjelmasta käy selväksi suuret paheet:
- Lentäminen
- Yksityisautoilu
- (Naudan)liha
- Juustot
- Ruuan pois heittäminen
- Suuret automarketit, ja mm. niiden satametriset avonaiset kylmäleikkeletiskit!?!?!
- Suomalainen lihan ja muun ruuan idioottimainen tukeminen
- Meidän ihmisten yltiöpäinen tavaroiden uusiminen, kuluttaminen ja pois heittäminen

Ohjelmalla on myös verkkosivut, mistä löytyy suhteellisen tarkka päästöpuntari, mutta näin verkkopalveluiden suunnittelijana ja tuottajana on pakko todeta, että sivuston tekninen toteutus on valitettavasti vielä ala-arvoinen (se ilmoitetaankin Beta-vaiheen tuotannoksi).

Meillä arvot ovat luokkaa 6000kg CO2-päästöjä vuodessa, koska lennämme Thaimaahan kahdesti vuodessa. Muuten olisimme n. 3000kg:n CO2-päästöissä per nenä. Se olisi lähes kolme kertaa vähemmän kuin suomalaisen keskiarvo, n. 8800kg CO2-päästöjä. Ainakaan lähivuosina emme vielä siihen pääse, mutta muut kulutustottumuksemme ovat onneksi menossa erittäin hyvään suuntaan.

Ohjelman konseptiin kuuluu myös "ilmastotohtori", jonka neuvoja pääset seuraamaan täällä.

EDIT: Ilmastotohtorin blogista hyvää asiaa:

Ympäristönsuojelua ei kuitenkaan tarvitse miettiä joka hetki. Tehokkainta on tehdä harkittuja päätöksiä suurimpien asioiden suhteen. Kotona näitä ovat asunnon lämmitys ja ilmanvaihto, mahdolliset kodin remontit ja energiakorjausten yhdistäminen aina niihin, lämpimän veden kulutus ja kodin sähkölaitteiden valinta ja käyttö. Aterioilla näitä ovat lihansyönnin ja maitotuotteiden vähentäminen ja muun muassa palkokasvien ja kotimaisen luonnonkalan käyttö proteiininlähteenä. Arkiliikkumisessa keskeistä on ajokilometrien vähentäminen ja pyöräilyn, kävelyn ja joukkoliikenteen suosiminen. Monissa muissa tavaroissa ja palveluissa pohjoismainen ja EU:n ympäristömerkki osoittavat valintoja, joissa ilmastovaikutuksille on tiukat ehdot. Kaukolennot ovat huono juttu ilmastolle ja henkilökohtaiselle ilmastotaseelle.

On tärkeä huomata, että muutama valinta määrää päästöt pitkälle tulevaisuuteen. Kodin vaihdon yhteydessä olennaista on asunnon koko ja sijainti, joka ei pakota jatkuvaan auton käyttöön. Jos alueella on matalaenergiataloja ja uusiutuvalla energialla lämpiäviä ja sähköistettyjä taloja, ne ovat hyvä valinta. Auton valinnan yhteydessä olennaista on vähäpäästöisyys. Usein näistä valintaperusteista on myös rahallista etua.

"Everythings amazing, nobody´s happy"

(Thanks Pera linkistä!)

Koomikko Louis CK analysoi tätä vierailuaan Conanin showssa. Miten tämä liittyy Pikku Apurin toimiin? Kaikki tässä liittyy siihen.