Vältä ketjuja kun ostat ruokaa?

Tässä yksi esimerkki haastesta tai toiveesta, jota itsekin olen ajatellut kokeilevani: jos ostaisi ruokansa vain muualta kun ketjukaupoista. Kauppahalli ja tori palvelevat Turussa ihan mallikkaasti ainakin kesäaikana. Miksei?

Vieno julkinen pyyntöni on, että saisin lipsua säännöstä hieman? Talomme alakerrassa on nimittäin Sale. Jos sitä ei käytä, sitä ei kohta ole.

We are the culture - ihmisketju Turusta Tallinnaan

Turun kulttuuripääkaupunkihankkeessa ei ole tähän asti ollut mitään yhdistävää linkkiä Turun ja Tallinnan välillä (Tallinna on Turun lisäksi se toinen kulttuuripääkaupunki vuonna 2011).

Se mihin sitten päädyttiin yhdessä Koko Jukan kanssa, oli yksinkertainen sovellus facebookkiin. We are the culture -sovelluksessa ketjutetaan meitä ihmisiä Turusta Tallinnaan.

Jos ajatellaan yhden ihmisen vievän kädet levällään n. 150cm:n tilan, tarvitaan runsas 100 000 ihmistä muodostamaan ketju Turusta Tallinnaan. Facebook on yhteisösivustojen kuningas, niin päädyimme tekemään ideamme sinne pienenä ja simppelinä sovelluksena, josta näkee kuinka pitkälle "virtuaali-ihmisketju" on edennyt.

Olisi tietysti kivaa, jos ketjun saisi yhdistettyä ennen vuotta 2011, joten liity mukaan ja kutsuthan kaverisikin ketjuuntumaan kanssamme!

(sanattomaksi vetää)

Ympäripyöreä ympäripyörijä

Olen huomannut itsessäni ammattini tuoman ikävän piirteen: en osaa enää keskittyä, kunnolla fokusoida yhteen asiaan. Se selvisi lopullisesti kun Mikko kirjoitti blogissaan tästä loistavasta jutusta.

Minusta on siis tullut "multitaskaava digihullu". Vietän työpäiväni avokonttorissa jossa musa ja juttu pauhaa, tietokoneeni ruudulla on kuusi eri ohjelmaa auki samaan aikaan, työkaverit kysyvät tyhmiä kesken probleemien mietiskelyn: "Mihin meidän piti mennä kolmannen viikon torstaina?". "Öööööööö....kato meilistäs" ja asiakas soittelee mitä maksaa ja koska saisi sellaisen digikampanjan jossa: "olis niinku ihan simppeli animaatio ja facebookin wall".

Kun tuollaista jatkaa 8-10 tuntia, seuraa digikatatonia. Se ilmenee kotona ympäripyöreänä ympäripyörimisenä. En malta päättää mitä tehdä. Luenko? Kuuntelenko musiikkia? Katsonko leffan? Kun en malta päättää, lähden lenkille. Lenkin uuvuttamana osaan ehkä tehdä yhden asian kunnolla. Yleensä se on ruuanlaitto, josta saan nykyään suurta nautintoa. Viihde on liian...työlästä, eli muistuttaa liikaa työstäni.

Teenpä työpäivän jälkeen mitä tahansa, vieressäni on aina iPhone, josta katson meilit (ja ehkä jopa sosiaalisen medioiden päivitykset) 4-5 minuutin välein. En voi olla katsomatta. Jos jotain huisintärkeää tapahtuukin, ja tietäisin siitä vasta 10 minuuttia myöhässä? Olen sairas.

Loma parantaa. Se tosin vaatii vähintään viikon "kylmän kalkkunan", jonka aikana vierotan itseni digitaalisesta maailmasta. Lipsun ja sorrun paheisiin ensin tunnin välein, sitten kolmen tunnin, sitten viiden. En usko, että olen koskaan päässyt kuutta tuntia pidemmälle ajassa, etten katsoisi edes sähköposteja. Ellen sitten ole tolkuttoman humalassa.

En ole yksin.



On siis todistettu, ettei multitaskaava ole edes tehokas. Se vain tuo addiktion turhaan paskaan - digihömppään. Ajaa sinutkin ympäripyöreäksi ympäripyörijäksi. Lopeta. Minäkin aion tehdä sen. Kohta. Jahka saan tämän blogikirjoituksen valmiiksi klo 05.11.

Sijoittamisesta

Jos joku asia on täysin meediohommaa, se on sijoittaminen.

Pankeissa sijoitusneuvoja antavat siihen täysin osaamattomat henkilöt viikon koulutusjakson turvin. Sijoitusyhtiöt taas nojaavat täysin IMF:n ja itsenäisten kansainvälisten analyytikoiden arvioihin tulevasta. Mehän kaikki olemme nähneet kuinka hyviä ne arviot ovat viime aikoina olleet.

Nyt kun maailma on oikeasti globaali, se tarkoittaa myös sitä, että tulivuoren paukahdus Islannissa vaikuttaa myös korealaisen it-yrittäjän arkeen. Emme siis voi yhtään ennakoida, koska talonpoikaiskapina Kiinassa alkaa, tai milloin seuraava jättitsaunami, mutavyöry tai sotilasvallankaappaus tuhoaa taas pörssikursseja ja syö valuuttojen arvoja.

Meille myydään rahastopaketteja ja erilaisia hajautettuja osaketäkyjä tiukoilla merkintäajoilla (päätä heti ja maksa -meiningillä). Pakettien sisältämistä firmoista ainoat tiedot ovat kolmen rivin löyhä synopsis, tyyliin "it-osaaja Malesiasta joka erikoistunut LCD-tekniikkaan".

Minä sijoittajana haluaisin sijoittaa aurinkopaneeleiden kuningasyritykseen, vesivoiman sulttaaneihin, sähköautoteknologian voittajiin ja raakamateriaalikierrätyksen keisareihin. Mistä löydän tahon joka niistä jotain tietäisi?

Itse pitänee sekin kaivaa mutta koska? Mistä?

Osuva artikkeli Foursquare -palvelusta

Nyt tärppäsi. Olen täsmälleen samaa mieltä kuin nämä amerikan nerotkin. "Olen nyt tämän kaupan/kadun/lossin pormestari" - who gives a shit?

EDIT: Eikös sieltä saa valittua sellaista asetusta, että "kerro sijaintini vain muille Foursquare-käyttäjille? Jos on - käyttäkää sitä ihmiset!

Vihreä vastarinta

Eri puolella maapalloa kasvaa suuri joukko "johtajattomia" kansalaisia, jotka haluavat elää järkevämmin, luonnonvaroja tuhlaamatta ja kuluttamista vähentämällä. Tiesitkö muuten, että New Yorkissa heitetään joka päivä 40-50% (sinne) tuodusta ruuasta pois? Se on yhteensä n. 13 miljoonaa kiloa hyvää ruokaa roskiksiin, kaatopaikoille - päivässä!

Vihreä vastarinta -niminen dokumentti avaa hienosti mm. Freeganien toimintaa, sekä erilaisia omavaraisyhteisöjen ajatuksia.

Sci-Fi saapui taloon (iClebo siivousrobotti)

iClebo oli juuri niin hyvä, mitä uusimman MikroBitin arvostelussa mainittiin. Kaveri veteli vajaan tunnin asunnossamme ja teki tosi puhdasta jälkeä. Sen jälkeen se suunnisti telakkaansa "nukkumaan ja latautumaan". Nyt se puuhaa kämppämme puhtaaksi joka päivä klo 12.00-12.30, kun olemme töissä. Loistavaa. Siitä ei puutu kuin hyvät äänet - sellaiset kun oli M-O:lla WALL-E -leffassa, siivousrobotti sekin.

Elämisen ohjeita meille Serotoniinivammaisille

Kuulun, paitsi Maija-Riitta Ollilan faneihin, myös hänen määrittelemiinsä Serotoniinivammaisiin.

Rouva Ollila on mielestäni terävänäköisin suomalainen nykyelämämme havainnoitsija. Suosittelen kaikille lämpimästi tämän, Maarit Tastulan 7 taivas -ohjelman katsomista. Siihen kuluu elämästäsi 49 minuuttia ja 56 sekuntia, mutta se antanee sinulle monen monta parempaa päivää. YLE hei, miksi näitä hyviä keskusteluohjelmia ei voi tilata podcastina?

Yksi hänen kuuluista ohjeistaan on "sisar Kuolemaa" käsittelevä, yksinkertainen laskutoimitus: Jos ajatellaan että elämme 80 vuotta, tekee se noin 29 200 vuorokautta. Minulla on siis jäljellä enää 14 600 vuorokautta. Mihin ja miten ne käytän? Käytänkö ne murehtimalla vai parantamalla?

Maijan kirjoihin kannattaa myös tutustua, jos haluaa pyrkiä parempaan elämään ja sen elämiseen.

Nämä viisaat asiathan ovat sellaisia, jotka unohtaa toistuvasti. Kun vaimo motkottaa aiheesta, itse mökötät aiheetta, työkaveri on hakoteillä, tai asiakas on tyhmä ja pelottava, ei näitä muista. Kun niistä lukee ja kuulee, kaikki ratkeaa.

Nyt otan itselleni muistiin kaksi tärkeää Ollilan teoriaa: toinen on tuo "sisar Kuolema", ja toinen itse asiassa itselleni jo aiemmin tuttu, Buddhalainen "kahden korin huoliharjoitus". Ai mikä? Katso ohjelma.