Vertailussa on mukana 143 maata, jotka kattavat 99 prosenttia maailman väestöstä. Sijoitukseen ja tuloksiin vaikuttavat: eliniän odote, ihmisten tyytyväisyys sekä ekologinen jalanjälki.
Suomella, tai Pohjoismailla ei siinä listassa pyyhikään enää niin hyvin, kuin medioiden sivuilta voisi kuvitella. Olemme melkein pohjalla (punainen on huonoin väri, Suomelta löytyvä tumman oranssi toiseksi huonoin, keltainen keskitasoa ja vihreä paras).
Suomen Luontoliiton pääsihteeri Leo Straniuksella on hienoja keinoja värin parantamiseen. Ns. degrowth -menetelmä:
Esteenä onnellisille yhteiskunnille on kuitenkin usein juuri se mitä niin kovasti päättäjien toimesta tavoittelemme: talouskasvu.
Lapsellekin on selvää, että rajaton kasvu rajallisella maapallolla ei ole mahdollista. Monet taloustieteilijät ja poliittiset päättäjät tuntuvat kuitenkin uskovan näin toisin.
Talouskasvuun perustuvalla yhteiskunnalle olisi löydettävä vaihtoehtoja. Degrowth-taloudella tarkoitetaan sellaista talousjärjestelmää, joka ei ajaudu kriisiin, vaikka se ei kasvaisikaan.
Talousjärjestelmämme kohtaa vääjäämättä välillä lasku- ja noususuhdanteita. Näin ollen ihmisten hyvinvointia lisäisi ennenkaikkea se, että laskusuhdanteessa voitaisiin varmistaa ihmisten perustoimeentulo ja noususuhdanteessa taas se, että luonnonvarojen kulutus ei lisäänny.
Siirtyminen degrowth-talouteen on mahdollista kun:
1. Siirrymme palkankorotuksista vapaa-ajankorotuksiin.
2. Verotamme enemmän luonnonvarojen kulutusta ja vähemmän työntekoa.
3. Otamme käyttöön perustulon ja maksimielintason sekä henkikökohtaiset päästökiintiöt.
4. Hylkäämme harhaiset kuvitelmat talouskasvun auvoisuudesta ja luomme uusia mittareita kuvaamaan hyvinvointia.
Tässä eväitä onnellisuuspuolueen ohjelmaan – tietysti armeijan lakkauttamisen, luonnonsuojelun ja hiilineutraalisuuden ohella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti