(thaiapurilta) Palvelu, muistatteko sen?

Yksi asia täällä Thaimaassa nousee silmille melkein heti, palvelu. Kaikkea mitä teet, sinun ei tarvitse tehdä, sillä sinua palvellaan.

Esimerkki

Eilen kävimme pankissa, koska en muistanut paikallisen pankkimme Kasikornin verkkopankin salasanaa. Päivä muuten oli lauantai. Muistatkos koska kävit kotimaassa lauantaina pankissa?

Ensi töikseen otti korvaan musiikki, kuinkas muuten. Ämyreissä pauhasi Rod Stewartin loistava Every picture tells a story, eikä mikään hissimusa!

Konttorin johtaja otti ongelmamme heti omakseen ja soitti puhelimellaan. Hetken kuluttua hän ojensi sen minulle, ja sain ohjeet miten saada uuden salasanan. Asia kesti kaksi minuuttia.

Sen jälkeen minun piti siirtää omalta thaitililtämme taloyhtiömme omalle tilille rahaa, jotta respan henkilöt voivat sieltä nostaa ja maksaa kulujamme täällä (vesi, sähkö, vastike, jne.). Minut ohjattiin nätisti thaipankkinaisen huomaan, joka täytti liput ja laput, kysyi passia ja ohjasi minut tiskille, jossa raha siirrettiin heti.

Käykääpäs Suomessa pankissa, niin muistatte mikä sieltä puuttuu.

Netistä tai sen huonoudesta pauhasin alun blogissa, mutta nyt se toimii kuin rasvattu, ja asentajaukkelit heittelevät jengikädenpuristuksia, kun tulevat taloon asentamaan nopeita yhteyksiä muillekin.

Älä tee itse

Kaikkeen mitä täällä tekee, pitää opetella ei-tekemään itse. Suomessa meidät on 20 vuodessa opetettu tekemään kaikki itse: osta, syö, juo, kanna, hae, vie. Näin yritykset pääsevät kalliista työtekijäroskasta eroon ja kiristämään tuloksensa positiiviseksi. Suomessa säästämme itsemme pois maailmankartalta.

Ja ihan turha tulla lässyttämään kalleudesta. Jos Suomessa vielä olisi palveleva pikaruokaketju, bensa-asema, tulli, posti, ruokakauppa, ravintola, urheiluliike, rautakauppa, autoliike, operaattori, kenkäkauppa - olisin juuri sen asiakas, ja kertoisin siitä kaikille tutuilleni. Ko. yrityksen ei tarvitsisi heittää miljoonia euroja digiboksien pikakelauksen alle, kuten kaltaisensa tekevät.

Ihminen välittää täällä vielä asiakkaastaan.

P.S. Olimme täällä viimeksi vuosi sitten. Siitä huolimatta minut muistettiin takkikaupassa ja farkkuliikkeessä, kuin olisin käynyt siellä viime viikolla. Käteltiin, halailtiin ja taputeltiin vatsaa. Turisteja täällä kuitenkin liikkuu miljoonia vuodessa.

Thaiapuri

(thaiapurilta) Kiteboarding tarvitsee terveen selän

 (Kite eagle has landed)

Huomasin sen äkkiä, ettei "slipped disk" -selkävialla ko. homma ole suotavaa. Siksi on jatkossa tyydyttävä ihailemaan kaukaa ja vain juttelemaan kouluttajien kanssa.

Kiteboarding on yksi Hua Hinin suosituimmista harrastuksista golfin lisäksi, koska meillä on pitkä ranta ja täällä tuulee usein tarpeeksi.

 (Kite on kaunista katsottavanakin)

Lajiin voi tutustua tunnin ilmaisella pikakäynnillä, mutta päivän tutustumiskurssi, jolla saavuttaa jo IKO1-tason, maksaa 4000BHT:a, eli n. 90€. Aloittelijakurssi kestää kolme päivää, ja maksaa jo 11 000BHT:a, eli 240€. Tunnetuin Hua Hinin Kiteboarding-kouluista on KBA, Kiteboarding Asia.

Täällä Hua Hinissa järjestettiin tänä vuonna lajin mestaruuskisatkin, josta 26 minuutin loistava video täällä, tai alta katsottavana.




thaiapuri

(thaiapurilta) Moni klisee on tosi, niin tämäkin

(Every disco ball has it's thorn, eikös se joku sukkaheviyhtye niin lausunut joskus?)

Vetelen nyt lavealla pensselillä.

Paljasjalkaisena turkulaisena tiedän turkulaiset. Turkulainen on harmaa. (As opposed to). Tamperelainen on tumman sininen. Helsinkiläinen on punaruskea. HuaHinilainen on keltainen.

Klisee on tosi. Ihmisellä on parempi olo täällä kuin Turussa. Olemme jo pääseet raaputtamaan Huahinilaisten pinnan alle. Toki sielläkin lienee alkoholismia ja väkivaltaa, mutta täällä hymy ja huumori näyttelevät silti pääosaa. Ja ne tarttuvat.

Pelkkä lähikaupassa käynti aiheuttaa syvää hyvää oloa, josta vaimo kotona saa tartunnan ja avioelämä kukoistaa. Meillä on jo monia thaiystäviä, joiden kanssa olemme saaneet viettää aikaamme. Tulkintani on se, että Buddhalaisuus on kaiken taustalla. Jeesusta lainatakseni: tee kuten toivoisit muiden tekevän sinulle. Se on hyvä sääntö ja usein unohdettu totuus.

Turussa on vaikeampaa voida hyvin. Harva hymyilee, ja jos niin tekee, tulkitaan avopotilaaksi. Turussa lievän masennuksen alarajalla olosta on tehty taidetta. Varsinkin vanhemmat ihmiset. Harvoin näkee niin katkeraa ihmistä kuin vanhempi turkulainen, nainen tai mies. Tunteet ovat homeessa. Piilossa juurten alla. Tekee hyvää ottaa perspektiiviä jotta näkee sen.

Tampereella jo voi paremmin. Huumori on pinnassa. Sielläkin kaikilla tuntuu olevan kaikki perseestä, mutta se käännetään voimavaraksi, positiiviseksi jalat maassa asenteeksi.

Helsinkiläisestä ei ota selvää, koska ne kävelee niin nopeasti, ettei ehdi näkemään naaman taa.

Kun tulen takaisin, aion ottaa muutaman pysyvän käytännön. Jos teljetään Kupittaan lukkojen taa, saa ainakin ruokaa kolmasti päivässä.

• Avaa ovi toiselle ja anna hälle paikka istua
• Hymyile ihmisille, ja jos uskallat, tervehdi heitä
• Kehu puolisoasi kauniiksi ja rakkaaksi
• Kiitä hyvistä teoista asiakasta, vierasta, toista
• Kerro kiitos myös verkkoelämässä: Facebookissa, blogissa, firman sivuilla

Noilla pääsee jo pitkälle. Nyt on pakko lopettaa, ettei sentään mene ihan naminamiksi. Kiitos silti siitäkin pitkälle hevosmiehelle. Häpeähän moinen on tunnustaa, mutta hyvää oloa se aiheuttaa.

When we both have silver hair,   And a little less time,   But there still are roses on the vine
(Neil Young: Sign of love)

Thaiapuri

(thaiapurilta) Ruokaa ja juomaa

Jos Thaimaassa syö paikallista ruokaa, säästää rahaansa ja syö aina hyvää. Kuva yllä kertoo hintatasosta Hua Hinissa (sata bahtia = n. 2,3 euroa).

Täällä syö toki myös hyvää intialaista, italialaista tai jopa pihviä, mutta niissä hinnat ovat 2-5 kertaa korkeammat kuin paikallisruuassa. Ja koska henk. koht. tavoitteeni on laihtua kahdessa kuukaudessa, thairuokaa voi lapata aika vapaasti naamariinsa myös kunto- ja laihdutuskuurilla.

Tässä kuvassa näkyykin sitten kantabaarimme. Se on n. 1,5 metriä * 2 metriä pieni kärrättävä lava, a`2 euroa per drinksu, ja sitä pitää maailman sympaattisin thaihippipariskunta tyttärensä kera. Olemme tunteneet heidät jo vuosia. Kun baarinpitäjä huomaa meidät kaukana väkijoukossa, tiskille ilmestyy automaattisesti erittäin hyvällä maulla sekoitetut Gin tonicit ja levylautaselle 60-luvun B.B. Kingiä.

thaiapuri

(thaiapurilta) Black Mountain Hop

 (tyylikkään kentän logo)

Saarijärviläis-turkulais-ruotsalaisryhmämme hyppäsi golfmailoineen jeeppiin ja suuntasi 20 min. ajomatkan päässä olevalle Black Mountain -golf clubille. Se on Aasian 4:ksi paras ja siellä järjestetään maailmancupin kisat nyt joulukuussa.

(Ruotsivahvistuksen swing-näyte)

Ei muuten ole golf kevyttä urheilua Thaimaassa. Kun kävelimme vuoristogolfradan läpi, se teki 11 km tarpomista ylä- ja alamäkineen 32C helteessä (auringon paahteen alla varmaan 45C). Aikaa kierros vie taukoineen n. viisi tuntia, vettä tulee juoduksi noin kaksi litraa, hikeä valuu varmaan kolme. Asiaa helpottaa Thaimaan radoilla pakolliset Caddiet, eli joku vetää golfbägiäsi, sinä vain kävelet ja lyöt palloa.

Lyhyesti: järjettömän hieno päivä, uskomaton golfrata.

Muuten: Langaton nettiyhteys toimi yhden päivän. Nyt kolmatta päivää on ollut virtuaalielämässä hiljaista. Yllätys? Ei todellakaan. Korjaajan pitäisi tulla 10 minuutin päästä.

Thaiapuri

(thaiapurilta) Mai pen rai, eli "vedä Eikalle"

(työpaikan ikkunasta näkyy Black Mountains Aurajoen sijaan)

Turkulaisittain, tai tarkemmin rajattuna Kärsämäkiläisittäin sanonta lienee "vedä Eikalle", mutta siihen thaimaassa törmää väkisikin. Kukaan ei tule sovittuun aikaan tapaamiseen, ei soita kun sovitaan, ei tee kun tilataan. Mai pen rai = ota löysin rantein, älä jännitä, ota vastaan elämä.

Ollaan nyt kolmatta päivää thaikotona, ja jotta voin työskennellä täällä ja täältä, tarvitsen netin, joka on modeemiyhteyttä nopeampi ja ei pätki minuutin välein. Sellainen nimittäin on taloyhtiömme jaettu 1 Mb:n langaton yhteys. Sen kapasiteetista vielä 90% lienee säädetty alakerran respan koneille, jossa respan työntekijöiden muksut pelaavat jotain modernia versiota "pue nainen hienoihin vaatteisiin" -peliä 12 tuntia vuorokaudessa. Loppu 10%, eli 100Kb jaetaan meidän 50 paikalla samaan aikaan olevan Farangin kesken. No fuckin way, Joses!

Kävelin nettikauppaan tilaamaan nopean netin. Yes yes ja joo joo -sanoivat. Sawahdee kap our all asses, sanoin minä. Viisi tuntia sovitusta alkoi tapahtua. Kämppään ryntäsi (lyhyen koputuksen perään) kolme asentajaa. Thaimaassa jokainen firma on kuin Turun kaupungin työntekijäporukka: yksi katsoo kun yksi seisoo ja yksi puhuu tärkeitä puheluita. Niin nämäkin. Kirjoitan blogia tässä vieressä kun miehet "asentavat". Sosiaalisessa mediassa sanoisivat tätä "pöhinäksi" - kauhea kiirus ja touhu, mitään konkreettista ei tapahdu.

No, jahka saamme oman 5Mb:n langattoman laajakaistan, pääsen töihin. Olisiko huomenna jo valmista? Mai pen rai. Vain Clint tietää.

Thaiapuri 2010.2010

Muutto Hua Hiniin, Thaimaahan

Pakkaamme vaimoni kanssa kolmet alushousut, kaksi pakettia kovaa ruisleipää, 12 kiloa kirjoja sekä elektroniikkaa matkalaukkuihin, ja suuntaamme "mökillemme" Hua Hiniin, Thaimaahan.

Aiomme viettää siellä seuraavat kaksi kuukautta ja palaamme jouluksi Suomeen. Monelle työtutulle moinen on ollut shokki: Mitä? Miten? Miksi te? Kaverimme tietävät paremmin tilanteen ja eivät kysele.

Elämä on omia valintoja. Ajattelinkin valaista, miten ja miksi hetkellinen muutto ja työnteko muualla kuin Suomessa on meille mahdollista.

• Vuonna 2006 irtisanouduin hyvästä työpaikasta, jossa olisin luultavasti nyt jo hyvissä asemissa
• Perustimme tyhjästä yrityksemme Viidakkorummun
• Saimme yrityksemme toimimaan, nyt jo 4,5 vuotta positiivisella tuloksella
• Voimme tehdä työtämme missä vaan, koska vaan
• Uskalsimme sijoittaa kasan euroja Thaimaahan silloin, kun rakennuksemme oli vasta suunnitelma paperilla
• Muutimme keskustaan, suht pieneen kerrostaloasuntoon, ja emme ottaneet satoja tuhansia euroja pankkilainaa, jotta saisimme oman omakotitalon
• Olemme Viidakkorummussa valinneet strategian, joka ei vaadi fyysisiä asiakaskäyntejä
• Vaimoni uskalsi ottaa vuoden virkavapaan suuren ruotsalaisyrityksen johtotehtävistä, jolloin palkkansa putosi 1/3:aan normaalista
• Emme ole voineet ottaa koiraa, vaikka maailmassa ei ole rakkaampaa asiaa meille kuin koira
• Olemme harrastaneet lapsentekoa, muttemme voi koskaan päästää niitä ulos

Teen toki työtäni myös thaikotonamme. Siellä kello on viisi tuntia edessä Suomea, joten työpäiväni alkaa n. klo 13-14 iltapäivällä ja päättyy auringon tipahtaessa vuorten taakse.

Minulle jää siis joka aamu aikaa golfille, uimiselle, juoksulenkeille sekä uudelle harrastukselle jota meinaan koittaa jos selkäni kestää, Kiteboardingille.

Aion kirjoittaa säännöllisesti tänne. Toivon mukaan siitä selviää millaista on tehdä työtä ja elää hieman normaalista poikkeavalla tavalla.

Olen kyllä tiistaista lähtien paikallisen thaipuhelinnumeron päässä työkavereilleni, muille poissa puhelimen ulottuvilta (koska thaitaksat puheluissa Suomeen ja Suomesta ovat liianvitunälyttömät). Sähköposti, Facebook ja Skype saavat kelvata. Ota siis yhteyttä kun siltä tuntuu.

Kaikkea hyvää. Nähdään jouluna!

Thaiapuri

Last chance to see -dokumenttisarja

Jos pidät luontodokumenteista ja Stephen Frysta, bongaa BBC:n Last chance to see -dokumenttisarja.

Suomitekstein se näkyy TV1:llä Kiehtova maailma -otsikon alla. Areenassa: Osa 3, osa 4. Sarja on rento, opettavainen ja hauska.

Hiilijalanjälki - muistatko vielä sen?

HS julkaisi melko hyvän uuden hiilijalanjälkitestin. Olisin sen mukaan todella kova guru, vaikka lukemani sisältävät vielä lentoja Thaimaahan ja Eurooppaan.

Tuosta kun ottaisi lennot pois, lukemani olisi 3400kg:aa. Siitäkin on vielä nipistettävää, jos mielimme olla lukemassa, joka säilyttää tämän maapallon.

Me teimme suuren muutoksen v. 2006, jolloin jalanjälkeni taisi huinia jossakin 10 000kg:n paremmalla puolella. Muutoksen kulmakiviä olivat:

- Muutto lähiön rivitaloasunnosta keskustan kerrostaloon: pienempään, mutta korkeampaan asuntoon
- Siirtyminen palkkatyöstä yrittäjäksi, toimistoon kodin lähelle
- Ruokavalion muutos (i don't care -ruokavaliosta kasvispainotteiseen ruokaan)
- Liikkumisen muutos (autosta pyörään ja kävelyyn)
- Mieltä vailla kuluttamisen lopettaminen
- Turhasta tavarasta luopuminen
- "Henkistyminen", joka ei tarkoita jumaluuksien hyväksymistä, vaan elämän prioriteettien uudelleenjärjestämistä

Kannatti. Elämäni parhaat vuodet alkoivat v. 2006.

Minä urpiloin, sinä urpiloit, me urpiloimme

Suomalaisten poliitikkojen ahneuksissaan tekevät mokat ovat päivittäistä hupia! Kuten nyt tämä Jutta Urpilaisen Neste Oil -kokouspalkkiosekoilu. Ei ehtinyt kokouksiin, mutta kyllä demarille massi silti kelpasi! Tehdäänpä Urpilaisuudesta käsite.

Unohdin palaverin -tilanne kääntyy selitykseksi: "Sori että urpiloin kokouksen". 
En muistanut maitoa kaupasta taas: "Vittu, urpiloin maidon kauppaan".

Eli jos joskus urpiloin teille liian suuren laskun, älkää urpiloiko minua turpaan. Se on vain urpilaisuutta!

Miesten vuoro

Jessus.

Elokuva, jonka jälkeen ei ole mitään sanottavaa. Elokuva, jonka jälkeen on kaikki sanottava. Kerta kaikkiaan upea suoritus tekijöiltä ja "näyttelijöiltä", eli suomalaisilta miehiltä.



Osta.
Facebookissa lisää. Ja täällä.

Ai niin. Jos se Suomen brändityöryhmä, joka sinällään on ihan absurdi asia, ymmärtää suomea, sen työn voi lakkauttaa. Keskittyisivät oikeisiin töihin.

Petelius tietää rakkaudesta

Joskus ei tarvita kuin rakkaudella sopivasti riviin tiputeltuja sanoja, niin sunnuntaipäivästä kasvaa hieno hetki. Tässä yksi sellainen. Kiitos PPP.