Meillä taitaa Suomessa olla asiat niin hyvin, että purnausta syntyy pienistäkin turhista jutuista, koska isoja ei ole enää? Tulee (taas) mieleen Louis CK:n video Conanin showsta pari vuotta sitten.
Nyt, huikeasti rakastetun Thaimaan kuninkaan syntymäpäivän jälkeen huomaa, että ihmiset täällä rakastavat vanhaa kuningastaan, koska pelkäävät mitä tuleman pitää sen jälkeen, kun hurjat 60-vuotta maataan hyvin hallinnut monarkki kuolee. Ottaako sotilasjuntta naapuri Burman/ Myanmarin tapaan vallan väkisin?
Itsekin asunto-omistajana miettii miten maalle käy jatkossa? Uskon, että Thaimaa on jo niin kovassa taloudellisessa vauhdissa ja kansainvälisen turismin johtotähtiä, että maalle käy hyvin. Vaikkakin maa on kahtia jakautunut köyhän maaseudun ja rikkaiden kaupunkien välillä, pitää toivoa ymmärryksen ja kompromissiratkaisun nimeen.
Suomen itsenäisyypäivän jälkeen miettii, että Suomessa kaikki Soinit ja Räsäset saavat juosta vapaana puhumassa, ja saavat siitä vielä rutkasti rahaa sekä valtaa. Vapaus ja oikeus puhua ei tosiaankaan ole muualla selvää.
Naapurissa Burmassa/Myanmarissa Aung San Suu Kyi (turkulaisittain: ain saa suun kii) puhui ja tuomittiin sen jälkeen kotiarestiin, jossa vietti 15 vuotta ennen vapautumistaan viime kuussa (saa nähdä kauanko nyt vapaus kestää?).
Meillä Suomessa monet ovat näemmä jo "hyväksyneet" Niinistön seuraavaksi presidentiksemme, koska Sauli puhuu asiaa, on isäntämäisen karismaattinen, tietää taloudesta, pitää urheilusta mutta harrastaa paheitakin (nuori vaimoke, tupakka). Kuulostaako tutulta? Pisara Kekkosta perhaps?
Otan mieluusti vastaan uuden presidenttimme, oli hän kuka tahansa. Täällä Thaimaassa eletään epävarmuudessa. Hyvin alkanut nousu voi kääntyä jopa sisällissodaksi? Vapaus puhua, olla ja mennä on suuri etuoikeus.
Pikku Apuri
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti