2kk Thaimaassa - mitä jäi päähän?

Käteen jäi vuoden vaatteet sekä taulut Suomikotiin, mutta mitä jäi päähän 2kk asumisesta Hua Hinissa?

Toinen elämä. Nyt meillä on täällä täysin erilainen, toinen elämä. Se tarvitsi turismi-tasolta siirtymistä syvemmälle. Se tarvitsi paikallisia hyviä ystäviä. On hienoa elää Turussa ja Hua Hinissa loppuikänsä.

Meillä on myös paljon opittavaa thaiasenteesta elämään, työhön ja muihin ihmisiin. Thain ystävänä on helppo ja hyvä olla. Syödä voi aina, huumori on koko ajan pinnassa ja työntekokaan ei ole niin totista puurtamista mitä Suomessa.

Täällä tehdään kuitenkin pitkää päivää. 15 tuntia on normityöpäivä palvelukeskeisessä maassa. Mutta se 15 tuntia ei ole suorittamista. Heti kun on aikaa, häivytään hetkeksi muualle tai otetaan tirsat. Aika on niin arvokasta, että se käytetään hyvästi. Ei ole eläkettä, tai eläkeikää. On vain elämä.

Nyt ns. ulkoa katsottuna Suomi ja suomalaiset juoksevat ihan älyttömästi vain työhön liittyvien asioiden perässä. Mediassa työ saa valtavan peiton. Ihmisten väliset keskustelut peilaavat oikeastaan vain työhön liittyviä asioita.

Ikään kuin "elämä" ei olisi niin tärkeää. Vain työn kautta olemme sitä jotakin. "Elämähän" on suurimmaksi osaksi tylsää täytettä työlle, koska teemme töitä aina ja kaikkialla. Me "verkostoidumme kentällä", emme pidä hauskaa ystävien kesken.

Kuten täällä Thaimaassa tehdään, tarvitsemme aikaa todellisten ystävien kesken. Se vaan ei ole helppoa. Onko meillä oikeasti sellaisia ystäviä keiden kanssa on kiva olla? On monia, keiden kanssa on kivoja iltoja, mutta mikä on ystävyyttä?

Ne tunteet, jotka ovat myllertäneet sisällä vuosia, vahvistuivat täällä - muualla. Alkaa hyväksymään itsensä sellaisena kuin on ja millaiseksi on tulossa.

Lennonin kuulu sanonta "life is what happens to you while you're busy making other plans" kannattaa ottaa todesta. Naps ja olet 68-vuotias. Ei ole eläke-elämää. Elämä on nyt.

 Elämässä on liian vähän viskiä juovia, sikareita polttavia, pleikkaripelaajabuddhamunkkeja.

 Elämän voi ottaa rennommin.

Rakkaita ystäviä on etuoikeus auttaa. Tässä Pom oppii, miten hyväksyä kommentit uusilla verkkosivuillaan.

 Elämässä kellutaan liian vähän traktorin sisäkumeilla.

terkuin,

ajoittaiseen Buddhismiin ja humalaan taipuvainen, urheileva entinen skeptikko-agnostikkohippi, joka puhuu liikaa verkossa ja liian vähän sen ulkopuolella

P.S. Hyvää Joulua ja vähemmän työkeskeistä vuotta 2011