perjantai 6. toukokuuta 2011

Työ on vain työtä - vai onko?


Viime vuosien täydellinen arvomuutos pääkoppani sisällä tekee työstä aina vain vaikeampaa, tai se asettaa sille näkymättömiä rajoja.

Markkinointia olen tehnyt ammatikseni 15 vuotta, ja sitä ennen olin myynnissä. Tiedän siis miten hyödytön tai hyödyllinen asia tehdään houkuttelevammaksi.

Päivä päivältä huomaan, että on vaikeampaa markkinoida tuotetta tai palvelua, jossa en itse näe pointtia. Tarkoitan tällä asioita, joita myydään vain siksi, että yritys saisi (omistajilleen) lisää rahaa ja talousjärjestelmämme rullaisi. Niistä ei siis ihminen hyödy, niille vain luodaan epäterve tarve.

Kun "hyödyttömän työn" parissa tekee työtä, niistä saa itsekin vain rahan (jota toki tarvitsee x-määrän/aikayksikkö, riippuen asuntolainan koosta). Jos taas pääsee asian tai tuotteen kimppuun, josta tietää olevan laajempaa hyötyä, joko tietona tai käytössä, saa paljon arvokkaampaa kuin rahan, nimittäin tarkoituksen, hyvän mielen ja hyödyllisyyden tunteen.

Hyödyttömyys tai hyödyllisyys -termeissä ei ole kuin yksi mutta: Termisisältö on usealle eri. Itse pidän sinällään kaunista Mini Cooperiani nyt liian hintavana kulkuneuvona, moni taas tavoittelemisen arvoisena himokkeena (jos haluat ostaa sen, pistä infoa!).

Ongelmahan on se, etten osaa hyvin muuta kuin markkinoinnin ja myynnin. Jos minulla olisi joku ympäristöalan tutkinto tai osaamista, voisin hakeutua nykyistä arvomaailmaani laajemmin hivelevään työhön. Nyt on tyydyttävä siihen mitä osaa ja yrittää luoda siitä ruusuja.

Markkinointihan kulkee yleensä trendimittarin kärkipäässä ja tämänpäiväistä luentoa varten kasailin juuri sellaisia trendejä, mitä olen havainnut siellä täällä:
  • raha >>> henkinen hyvinvointi
  • kuluttaminen >>> kestävä kehitys, ekologisuus
  • työkeskeisyys >>> onnellisempi arki
  • yritysten valta ja viestintä >>> kuluttajien valta ja valinnat
  • kotitietokone >>> mobiilikoneet
  • paikallinen uutisointi >>> globaali uutisointi
  • mainonta >>> tietopohjainen suosittelu
Näenkö maailman väärin vai onko "bubbling under" -listani oikean suuntainen? Itselle se tuo ainakin toivoa fiksummasta maailmasta ja sitä kautta järkiperäisemmästä yhteiskunnasta ilman turhaa kuluttamispiiskaa.

PikkuApuri

2 kommenttia:

Anne kirjoitti...

Minä näkisin niin, ettei ympäristöä auttaakseen tarvitse välttämättä olla ympäristöalan tutkintoa. Itse asiassa markkinoinnin, viestinnän ja myynnin taidothan ovat äärimmäisen tärkeitä, jotta hyvä asia todella tavoittaisi riittävästi kuulijoita. Ehkä ajattelutapaa pitäisikin muuttaa niin, että nykyistä osaamista hyödyntäisi uuteen arvomaailmaan sopivassa ympäristössä?

Pikku Apuri kirjoitti...

Kiitos Anne, olen itse asiassa samaa mieltä. Pitäisi varmaan vaan järjestelmällisesti aloittaa "hyvien kohteiden häirintä", josko pääsisi jelppimään moisia sitä kautta :)