keskiviikko 6. huhtikuuta 2011

Vaalit - teatteria kansalle

Enää emme ole harmaata massa, vaan kuusiväristä massaa)

Tänään alkaa ennakkoäänestys. Enää pitäisi tietää onko äänelläni merkitystä? 

Suuret päätökset tehdään EU:ssa jopa ilman Suomea (vrt. Libya-gate), mutta itseäni kiinnostavat ja elämääni vaikuttavat vain normaalin elon ohjurit.
  • Paljonko maksan veroa ja mihin vero menee?
  • Mitä hintaa maksan lainoista, ruuasta, ja muista perusasioista?
  • Miten Suomi aikoo hoitaa hurjasti kasvavan energiakysynnän tulevaisuudessa? Ydinvoima ei ole vaihtoehto, se on siirtymäkeino.
  • Miten maahanmuuttopolitiikka hoidetaan juntti-Suomessa?
  • Miksi nousukausi hassattiin muihin taskuihin ja miksi 70-90 -luvuilla syntyneet saavat maksaa hurjia lisämaksuja moisesta ahneudesta syyttä?
  • Pääsenkä eläkkeelle koskaan, vai pitääkö minun työelää iisimmin koko ikäni?
  • Missä ja mihin hintaan voin hoitaa terveyttäni?
  • Miten yrittäjiä kohdellaan suhteessa palkansaajiin?

V. 2011 kuitenkin olen entistä enemmän kiinnostunut myös asioista, jotka ovat näiden suurten kysymyksien "alla".
  • Miten saamme murrettua duopolin (K- ja S-ketjut) ja siten monipuolisempia ruokavaihtoehtoja ja -kauppoja? Lähi- ja luomuruokaa, eksoottisempia mausteita ja lisukkeita, jne.
  • Miten kotikaupunkini Turku saa ryhtiä sekä eritoten moraalia päätöksiinsä ja tekoihinsa?
  • Miksi aito pienyrittäjä (alle 10 henkilöä töissä) maksaa edelleen suhteessa samansuuruisia maksuja kuin keskisuuri tai suuri?
  • jne.
Nyt ongelma on siinä, etten millään saa seulotuksi oikeaa ehdokasta ko. kysymyksiin vaalikoneilla.

Suurissa medioissa taasen keskitytään siihen, miten suurten puolueiden jakautuma jakautuu (virhemarginaalien sisällä) ja kenestä täten tulee pääministeri? Se on vanhoillinen SM-liigasarja. Ketä nähdään play-offeissa?

Pitäisi olla varma tuntemus ja luottamus ehdokkaasta, jotta voisin kirjoittaa numeron lappuun. Sitä eivät paranna täysin naurettavat mainokset ja kampanjat, joissa "välitetään tulevaisuudesta naama hymyssä".

Eritoten olen kuitenkin huolestunut siitä, että enpä usko valintani, jos edes äänestän, auttavan näissä eduskunnan suurissa tehtävissä. Puoluekurikin jo pitää siitä huolen. Miksi muuten sekin on edelleen - demokratiassa?

Eduskunnan tehtävät


Eduskunta on Suomen ylin valtioelin. Se käyttää lainsäädäntövaltaa ja päättää myös valtiontaloudesta. Hallitusvaltaa käyttävät tasavallan presidentti sekä valtioneuvosto (hallitus), jonka jäsenten tulee nauttia eduskunnan luottamusta.


Eduskunta valitsee maalle hallituksen pääministerin, jonka tasavallan presidentti nimittää tähän tehtävään. Muut hallituksen ministerit presidentti nimittää pääministeriksi valitun ehdotuksen mukaisesti.


Eduskunnan keskeinen tehtävä on lakien säätäminen. Lain säätäminen tulee eduskunnassa vireille hallituksen esityksellä tai kansanedustajan lakialoitteella. Lakiesitykset käsitellään ensin eduskunnan valiokunnissa, joihin kuuluvat kansanedustajat kuulevat asiantuntijoita, sekä sitten täysistunnossa, johon kaikki kansanedustajat osallistuvat.


Eduskunta päättää kalenterivuodeksi kerrallaan valtion talousarvion. Eduskunta myös valvoo valtion taloudenhoitoa ja talousarvion noudattamista. Suomen Pankki toimii eduskunnan takuulla ja hoidossa.


Eduskunnalla on toimivaltaa myös kansainvälisissä asioissa. Eduskunta hyväksyy Suomen kansainväliset velvoitteet ja niiden irtisanomisen sekä päättää kansainvälisten velvoitteiden voimaansaattamisesta perustuslain mukaisesti. Eduskunta osallistuu myös Euroopan unionissa tehtävien päätösten kansalliseen valmisteluun.

PikkuApuri

1 kommentti:

JKTN kirjoitti...

Hyvä kirjoitus vaaleista. Minä olen myös miettinyt että onko äänelläni vaikutusta, mutta tuksin siitä haittaa ainakaan on.

En pidä vaalikoneista, joten haen listoilta jollain tapaa tuntemani henkilöt ja pohdin kuka heistä on eniten kiinnostunut kanssani samoista asioista; mm. lapsiperheet, yrittäjyys ja urheilu. Tärkeitä ovat tietysti myös energiakysymykset, maahanmuuttopolitiikka, valtion talousasioista huolehtiminen, jne.

Uskon löytäneeni hyvän ehdokkaan. Pidän tärkeänä, että tunnen hänet niin hyvin, että voin milloin tahansa napata häntä hihasta tai lähettää hänelle meiliä, jos tulee tarve päästä keskustelemaan kansanedustajan kanssa.