Vaalit sen osoittivat, olen sittenkin väärään kasvanut tai väärässä maassa. Kuulun niihin, jotka eivät puolueista koskaan löydä omaansa, mutta pomimalla saisin kaikista kasattua hyvän setin.
Vihreät arvot ovat minulle tärkeitä, mutta en houkutu Suomen Vihreiden kalsasta, jopa tuomitsevan älyköstä meiningistä. Ja Sinnemäki on sanoittaja. Arhinmäen Pave tuntuu olevan sisäisiä arvonappuloitani lähimmäksi paineleva poliitikko, mutta puoleensa vieläkin liian punainen ja kasvoton.
Persujen menestys on suureksi osaksi todiste siitä, että kansa on saanut tarpeekseen pelkän talouskasvun ja kylmän businessmeiningin ajamisesta. Ihmiset haluavat myös elää, mitä todistaa myös tämä tutkimus.
Ei se silti saa tarkoittaa kansan sisäänpäin kääntymistä, paluuta jollekin hyvälle ajalle mitä ei koskaan edes ollut. Meillä ei ole koskaan ollut asiat näin hyvin Suomessakaan. Nyt saadaan sitä haluttua PR:ää kuumaverisiltä eteläeurooppalaisilta.
Perus-sonnin perusonni
Kun on saanut onnen viettää aikaansa myös ihan toisenlaisessa maassa kuin Suomi, jossa terveys-, sosiaali- ja talousasiat oikeasti ovat täysin kehitysmaatasoa verrattuna Suomeen, on huomannut, että merkityksellisintä arkielämisessä kuitenkin on se kipinä eloon ja toisiin ihmisiin, sellainen perus-sonnin perusonni. Se on Suomesta puuttunut viimeiset talouskasvun vuodet. Vähemmän rutistusta töissä, enemmän kotona, siinä oma iskulauseeni.
PikkuApuri
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti