Ilmastonmuutos harvinaisen selkeästi

HS:n Juhana Rossi kirjoittaa päivän lehdessä niin selkeästi ilmastonmuutoksesta ja ihmisestä siinä, ettei se jätä mitään lisättävää.

--

Itsekäs ihminen ei maksa ilmastonmuutoksen hintaa

Maapallo syntyi 4,5 miljardia vuotta sitten. Noin 0,3–0,5 miljardia vuotta sitten alkoivat syntyä öljy- ja hiilivarat. Nykyihminen eli homo sapiens syntyi joskus 100 000–200 000 vuotta sitten. Höyrykoneen keksiminen ajoitetaan tavallisesti noin 250 vuoden päähän. Öljyä alettiin hyödyntää raaka-aineena ja energianlähteenä sillä tavoin kuin me nämä käsitteet ymmärrämme 150 sitten.

Näiden tosiasioiden perusteella voi tehdä kaksi johtopäätöstä. Me otamme nykyisen helpon elämämme selviönä, mutta sen aika on ollut typerryttävän lyhyt, kun se suhteutetaan geologiseen historiaan tai ihmisen historiaan.

Toinen johtopäätös liittyy hiileen ja öljyyn, jotka ovat helpon elämän ehdottomia edellytyksiä.
Kun ottaa huomioon hiilen ja öljyn pitkän historian ja sen, että ne eivät uusiudu, ihminen on kuluttanut niistä suuren osan räjähdysmäisen nopeasti.

On kaikki syyt uskoa, että ihminen hyödyntää öljyä ja hiiltä, kunnes ne loppuvat. Tähän liittyy iso mutta. Kun öljyä ja hiiltä hyödynnetään, vapautuu hiilidioksidia. Nyt vallitsee näkemys, että hiilidioksidin lisääntyminen ilmakehässä kuumentaa maapalloa ja muuttaa sen ilmastoa.
Yleisesti hyväksytään myös ajatus, että tätä ilmastonmuutosta pitää hillitä.
Kysymys kuuluu: miten?

Periaatteessa vastaus on yksinkertainen. Hiilidioksidipäästöille eli öljyn ja hiilen käytölle pitäisi asettaa hinta. Kun tämä hinta olisi kyllin korkea, ihmiset vähentäisivät niiden käyttöä. Korkea hinta myös kannustaisi ihmisiä tuottamaan tavaroita, palveluita ja energiaa ilman hiiltä ja öljyä. Toisaalta korkea hinta johtaisi siihen, että ihmiset joutuisivat tinkimään vauraudestaan. Niinpä hiilen ja öljyn käytölle ei ole missään pantu niin kovaa hintaa, että niiden käyttö olisi merkittävästi supistunut.
Tämän seikan tietää brittiläinen ekonomisti Nicholas Stern. Stern laati Britannian hallitukselle selvityksen ilmastonmuutoksen taloudellisista vaikutuksista vuonna 2006. Hän laski, että ilmastonmuutoksen pysäyttäminen vaatisi 20 seuraavan vuoden aikana joka vuosi summan, joka vastaa prosenttia maailman bruttokansantuotteesta (bkt). Myöhemmin Stern korotti arviotaan kahteen prosenttiin. Maailman bkt oli viime vuonna noin 70 000 miljardia dollarin. Nyt puhutaan siis Sternin luvuilla noin 1 400 miljardin dollarin menoerästä.

Sternin laskelmia on kritisoitu, mutta hänen perusajatuksensa on kiistaton: ilmastonmuutoksella on hintansa. Kukaan ei vain halua sitä maksaa. Siksi valtiot eivät sijoita rajaa ilmastonmuutoksen torjumiseen. Vasta kun sen vaikutukset alkavat tuntua, valtiot maksavat haittojen lievittämisestä ja sopeutumisesta.

Valtioiden välillä on eroja. Hollanti ja Bangladesh sijaitsevat alavilla rantamailla. Kummallekin valtiolle merenpinnan kohoaminen olisi merkittävä uhka. Hollantilaisilla on rahaa ja tekniikkaa vahvistaa rantavalleja. Bangladeshillä ei ole. Tämä ei ole akateemista saivartelua vaan totta jo nyt.
Malediivien saarivaltio sijaitsee käytännössä merenpinnan tasalla. Vuosi sitten maan presidentti ilmoitti, että Malediivit yrittää kerätä turistituloistaan niin paljon rahaa säästöön, että Malediivien kansa eli noin 300 000 ihmistä pystyy ostamaan itselleen uuden kotimaan jostain muualta.
Malediivejä voi tuskin pitää merkittävänä hiilidioksidipäästöjen aiheuttajana. Kun malediiviläiset ostavat uuden kotimaan, he maksavat ilmiöstä, jonka synnyssä heidän oma osuutensa on ollut häviävän pieni. Kärsijä siis maksaa sopeutumisesta ilmiöön, jota hän ei ole itse aiheuttanut.

Stern totesi raportissaan, että ilmastonmuutos "on suurin ja laajin markkinamekanismin epäonnistuminen, jonka olemme koskaan nähneet". Se johtuu ihmisestä itsestään. Me olemme biologisen evoluution muokkaama organismi, joka osaa selviytyä hengissä ja lisääntyä.
Ihminen ei kuitenkaan kykene sellaiseen sukupolvien ylitse ulottuvaan epäitsekkääseen ajatteluun, jota ilmastonmuutoksen torjunta vaatisi. Kun Kööpenhaminassa järjestetään joulukuussa ilmastonmuutoskokous, siellä tehdään kompromissi, jossa vältetään asettamasta hiilen ja öljyn käytölle niin kovaa hintaa, että niiden käyttö vähenisi. Lopuksi vielä yksi syy, miksi emme ota ilmastonmuutosta tosissamme. Jos ihmisen on pakko valita kuumuuden ja kylmyyden välillä, hän valitsee kuumuuden.