Tiedemiehen usko, toivo ja rakkaus. Tähtitieteen professori Esko Valtaoja pelkää mörköjä mutta rakastaa sairaan kaunista maailmaa.
Onko rakkaus sokea, kuten moni meistä uskoo? Ei ole, väittää luonnontieteilijä Esko Valtaoja Punaisessa langassa. Rakkaus on paljon rationaalisempaa hommaa kuin tunnehuumassa arvaisikaan.Evoluution näkökulmasta moni muukin arkipäivän uskomus on huuhaata. Vahvat eivät syö hitaita eikä eloonjäämiskamppailu ole yksilölaji. Yhteistyö on voimaa.
- Vahvin ei voita eikä heikot sorru elontiellä. Päinvastoin elämässä menestyvät sopivimmat ja sopeutuvimmat.
Punaisessa langassa Valtaoja puhuu myös henkilökohtaisesta ongelmastaan. Tähtitieteilijä pelkää pimeää. Pimeänpelollekin löytyy evolutiivinen selityksensä.
Myös hylkäämisen pelolla, josta hän kertoo kärsivänsä, on juuret ihmisen historiassa. Jos lauma hylkää lapsensa, lapsi on tuhoon tuomittu.
Ja sitä paitsi maailmanloppu on tulossa.
Esko Valtaojaa haastattelee Maarit Tastula.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti