Joukkovoima

Olen pitkään miettinyt tapoja, jossa voisi hyödyntää joukkovoimaa eri tavoin. Teemme sitä toki jo Porkkanamafiassa, mutta mietin vielä suurempia ja laajempia voimia (joista yksi on kyllä Ilmastomaajoukkue -projekti).

Porkkanamafian isä, eli Brent Schulkin ja hänen yrityksensä Virgance, on jo kehitellyt erilaisia konsepteja, joista osa lentää, osa ei. Heillä kenttänä on USA, joten siellä pienikin joukko on voima. Suomessa moisia pitäisi kehittää suomalaisesti, suomalaiseen tarpeeseen.

Joukkovoiman alustaksi simppeli verkkosovellus olisi oiva tapa. Siitä jatko Facebookiin. Yksi pääidea voisi olla erilaisten tarpeellisten tuotteiden ja/tai palveluiden osto suoraan valmistajilta. Tuohon voisi vielä liittää eettisen puolen, eli ostaisi vain pienemmiltä kotimaisilta tarjoajilta. Ajatelkaas esim. aurinkopaneeleita tai tuulivoimalaa kotipihoille? 560 ihmistä saisi varmaan edullisemmin moisen pihalleen tönöttämään kuin yksi? Raaka-ajatuksia kyllä riittää, mutta mikä olisi paras?

Oletko sinä miettinyt moisia? Oletko halukas kehittämään joukkovoimaa eteenpäin? Otahan yhteyttä jari@pikkuapuri.fi, niin mietitään lisää.

Lähde! Tee muutos!

 (Tiina ja J-P:n tapaat Utössä, tai Eeva-lehden sivuilla)

Todella moni tutuistakin potee pelkoa. Elämä kuihtuu käsiin kun työ imee kaiken voiman. Ei jaksa parisuhdetta, lapsia, harrastuksia, ystäviä, sukulaisia...elämää. Tällöin olet palkan ja sen turvan vanki (sitä minäkin olin aina kesäkuuhun v. 2006 asti).

Tuon tilanteen takana on usein kylmiä faktoja, joista suurin lienee: Jos et selviä asuntolainasta pienemmällä palkalla, olet ostanut liian kalliin asunnon. Vaihda siis se ensin halvempaan. Mitä teet liian kalliilla autolla? Pärjäisitkö ilman, tai edes halvemmalla?

Sen jälkeen sinulla on mahdollisuuksia. Mitä harrastat? Missä olet tosi hyvä? Mistä oikeasti pidät? Olisiko siitä, tai sen johdannaisesta omaksi yritykseksi? Tai voisit pitää vuorotteluvapaan? Ottaisit vuoden itsellesi ja ajatuksillesi - saisit rampauttavaan työhösi etäisyyttä. Jollei ole perikuntaa, tai puolisoa, ulkomaille voi lähteä ihan reppu selässäkin. Tai muuta, kuten Tiina ja J-P tekivät pienen lapsensa kanssa, vuodeksi Utöseen, kauimmas Suomen selkärangasta. Pääasia on, että ryhdyt toimeen, ennen kuin mentaalipuolesi on ajettu niin loppuun, että liityt 500 000 muun suomalaisen joukkoon syömään masennuslääkkeitä.

Lähde! Tee muutos, jos tunnistat liian pitkän huonon olon.

Lahjoita käyttämättömät takkisi Punaiselle Ristille

Julkaistu 25.8.2009 12:04

Suomen Punainen Risti, Halti ja Intersport keräävät hyviä, käytettyjä takkeja. Kampanja alkaa 11. syyskuuta ja päättyy 4. lokakuuta. Kerätyt takit viedään katastrofialueille puutteessa eläville perheille.

Onko komerossasi hyvälaatuinen ulkoilutakki käyttämättömänä? Nyt voit kierrättää sen tarvitsevalle.

Idean isä on Haltin varatoimitusjohtaja Martti Uusitalo. Kun Zanda ja Madi-takit valmistetaan pitkälle kierrätysmateriaalista, miksi emme kierrättäisi enemmänkin, hän ajatteli. Kun vaate kierrätetään tarvitseville, ilon saa sekä takin uusi omistaja että sen antaja.

Voit viedä vanhan takkisi Intersportin liikkeeseen, joita on yli 60 ympäri Suomen. Vastaan otetaan kaikkia ulkoilutakkeja, mutta niiden on oltava puhtaita ja ehjiä. Jos ostat tilalle Haltin kampanjatakin, saat hinnasta alennusta 80 euroa. Kampanjatakissa on paljon kierrätysmateriaalia, ja päällys on tehty kokonaan kierrätetystä, muoviteollisuuden keräämästä aineesta.

Haluatko tietää, minne lahjoittamasi takki menee? Sujauta siinä tapauksessa nimesi ja sähköpostiosoitteesi taskuun. Saat aikanaan tietää, missä päin maailmaa takkisi on käytössä.

Suomen Punainen Risti lähetti viime vuonna yli 110 000 kiloa vaatetta katastrofialueille. Suurin tarve on talvivaatteilla, niitä tarvittaisiin enemmän kuin on tarjolla.

Talvitakkeja menee usein Aasiaan, esimerkiksi Tadzhikistaniin ja Mongoliaan, jossa köyhyyttä on paljon ja talvet voivat olla hyytävän kylmiä.

Esko Valtaoja tänään tv:ssa

Kannattaa katsoa: Punainen lanka, Tv2 klo 20.10 tänään 30.8.2009

Tiedemiehen usko, toivo ja rakkaus. Tähtitieteen professori Esko Valtaoja pelkää mörköjä mutta rakastaa sairaan kaunista maailmaa.

Onko rakkaus sokea, kuten moni meistä uskoo? Ei ole, väittää luonnontieteilijä Esko Valtaoja Punaisessa langassa. Rakkaus on paljon rationaalisempaa hommaa kuin tunnehuumassa arvaisikaan.

Evoluution näkökulmasta moni muukin arkipäivän uskomus on huuhaata. Vahvat eivät syö hitaita eikä eloonjäämiskamppailu ole yksilölaji. Yhteistyö on voimaa.

- Vahvin ei voita eikä heikot sorru elontiellä. Päinvastoin elämässä menestyvät sopivimmat ja sopeutuvimmat.

Punaisessa langassa Valtaoja puhuu myös henkilökohtaisesta ongelmastaan. Tähtitieteilijä pelkää pimeää. Pimeänpelollekin löytyy evolutiivinen selityksensä.

Myös hylkäämisen pelolla, josta hän kertoo kärsivänsä, on juuret ihmisen historiassa. Jos lauma hylkää lapsensa, lapsi on tuhoon tuomittu.

Ja sitä paitsi maailmanloppu on tulossa.

Esko Valtaojaa haastattelee Maarit Tastula.

The Planet -dokumentti

Tämä upea dokumentti kannattaa katsoa.

George Carlin pistää asiat selviksi

Miksi?

Olen jo pitkään ollut elämääni erittäin tyytyväinen. Olen 39-vuotias terve mies. Minulla on ihana vaimo, riittävä asunto Turun keskustassa, kaksi puolikasta autoa (smart fortwo), pieni condo Hua Hinissa (Thaimaassa), hyvä työpaikka yrittäjänä, ja vieläkin liikaa vaatteita ja tavaraa. Olen siis yksi rikkaista ja hyväosaisista maapallolla, jossa 20% ihmisistä, eli n. 1,3 miljardia henkilöä, elää alle dollarilla päivässä. Minä tienaan keskimäärin 67 euroa, eli n. 96 dollaria päivässä. Siis satakertaisesti maapallon 20% verrattuna!

Tämän blogin tarkoitus on:

a) kerätä yhteen samanmielisiä ihmisiä, jotka eivät halua enää kuluttaa turhaan,
b) kerätä vinkkejä ja jakaa linkkejä aihetta käsitteleviin artikkeleihin, dokumentteihin, jne.,
c) sekä tietysti viestittää asiaa eteenpäin
d) ...ehkä jopa jatkossa kehittää ydinajatuksen ympärille jotain konkreettista - yhdessä.

Blogin oikeassa lohkossa on otsikko Liity mukaan oikealla nimelläsi, jos asia ja idea kiinnostaa.

Jari Liitola