Näytetään tekstit, joissa on tunniste ilmastonmuutos. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ilmastonmuutos. Näytä kaikki tekstit
keskiviikko 15. syyskuuta 2010
Ilmastonmuutos on out ja sekoitti ruokaympyrämme matkallaan
Kansalainen pyörii nyt kotonaan ja ruokakaupassa ympyrää. Mutta niin pyörivät päättäjätkin.
Ilmasto
Ihmiset vaihtoivat lamppunsa energialamppuihin, kunnes selvisi, että ne ovatkin välimalleja ja helvetin saasteisia nekin. Led-valo on parempi, mutta kun pitää vuoden välein vaihtaa digiboksia ja tv:kin, ei enää jaksaisi muita päivitettäviä. Roskien lajittelukin tuntuu niin työläältä, että puolison ollessa poissa maitotölkin voi nopeasti tunkea sinne pattereiden, lasipurnukoiden ja ruokamössöjen joukkoon. Ei ne kiinalaiset ja jenkit kuitenkaan vähennä omaansa. Ja Kööpenhaminan kokouskin päättyi haisevaan tuhnuun. Pienellä vähäkulutuksisella autollakaan ei jaksaisi enää toista vuotta ajella. Lentomatkoja nyt ei kukaan edes ajatellut vähentävänsä. Olisiko Nettiautossa hyviä katumaastureita?
Valtiomme satsaa Pekkarispuuhakkeeseen, kunnes selviää ulkopuolisessa laskutoimituksessa, että se on kivihiilen tasoinen pahis se. Siinä sivussa kolmannen ydinvoimalan (Olkiluoto 3) täydellisen fiaskosta rakennusprojektista huolimatta annetaan lupia jo neljännelle ja viidennelle. Joo, mennään täällä Suomessa tämä 400-vuotinen siirtokausi yli ydinvoimalla.
Muilla mailla (Saksa, Tanska, Israel, jne.) satsataan vahvasti aurinkoenergian pohjateknologioihin, jotta voivat olla globaalisti keulilla kun se nousee lopulta vallitsevaksi energialähteeksi ja -voimaksi.
Ruoka
Megarasvainen voi on muuten paljon parempi kuin kasvisrasva, paitsi jos se on "niistä hyvistä rasvoista tehtyä". Vehnätuotteet ovat niin syvältä, paitsi niiden gluteenittomien osalta jotka on tuotu lähitilalta sähkökuormurilla. Meillä on valikoimissa mm. laktoositon ja gluteeniton kalsiumpitoinen d-vitaminilla vahvistettu antipastöroitu rasvaton maito????
Ennen ruokakauppareissuun meni 5-12 minuuttia. Nyt menee yli tunti pelkkää leipää ostaessa, kun tihruttaa paskoista etikeistä epätoivoisesti tietoa mitä niistä ei koskaan löydy.
Voisiko ruuissa olla pakollisena samanlainen A-E -asteikko kuin sähkövempaimissa on energiamittarina, mutta tietysti yhdistettynä terveellisyys- ja päästövaikutusmittarina? Ei voi olla vaikeaa, edes Puska-Pekan projektipäälliköimänä?
Oma päätös
En lue uutisia.
Tunnisteet:
energiapaketti,
energiapolitiikka,
ilmastonmuutos,
ruokaympyrä
tiistai 8. joulukuuta 2009
lauantai 14. marraskuuta 2009
11th hour
Sain vasta nyt katsotuksi Leonardo DiCaprion tähdittämän ja tuottaman dokumentin, the 11th hour. Siinä on ilmastonmuutokseen jo perehtyneelle paljon kertausta, mutta se on aika hyvä summaus kaikesta, mistä ollaan tiedemaailmassa yhtä mieltä. Suosittelen siis. Löytyy yltä ja Googlevideoista kokonaisena.
Vaikuttavimpia filmissä tuntuivat olevan Paul Hawkenin kommentoinnit, joten lienee syytä lukaista miehen kirjoja.
Lisäksi filmi on poikinut ns. action-verkkosivuston, jossa esitellään yksittäisiä toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
Tunnisteet:
11th hour,
ilmastonmuutos,
leonardo dicaprio,
paul hawken
tiistai 20. lokakuuta 2009
sunnuntai 4. lokakuuta 2009
Ilmastonmuutos harvinaisen selkeästi
HS:n Juhana Rossi kirjoittaa päivän lehdessä niin selkeästi ilmastonmuutoksesta ja ihmisestä siinä, ettei se jätä mitään lisättävää.
--
Maapallo syntyi 4,5 miljardia vuotta sitten. Noin 0,3–0,5 miljardia vuotta sitten alkoivat syntyä öljy- ja hiilivarat. Nykyihminen eli homo sapiens syntyi joskus 100 000–200 000 vuotta sitten. Höyrykoneen keksiminen ajoitetaan tavallisesti noin 250 vuoden päähän. Öljyä alettiin hyödyntää raaka-aineena ja energianlähteenä sillä tavoin kuin me nämä käsitteet ymmärrämme 150 sitten.
Näiden tosiasioiden perusteella voi tehdä kaksi johtopäätöstä. Me otamme nykyisen helpon elämämme selviönä, mutta sen aika on ollut typerryttävän lyhyt, kun se suhteutetaan geologiseen historiaan tai ihmisen historiaan.
Toinen johtopäätös liittyy hiileen ja öljyyn, jotka ovat helpon elämän ehdottomia edellytyksiä.
Kun ottaa huomioon hiilen ja öljyn pitkän historian ja sen, että ne eivät uusiudu, ihminen on kuluttanut niistä suuren osan räjähdysmäisen nopeasti.
On kaikki syyt uskoa, että ihminen hyödyntää öljyä ja hiiltä, kunnes ne loppuvat. Tähän liittyy iso mutta. Kun öljyä ja hiiltä hyödynnetään, vapautuu hiilidioksidia. Nyt vallitsee näkemys, että hiilidioksidin lisääntyminen ilmakehässä kuumentaa maapalloa ja muuttaa sen ilmastoa.
Yleisesti hyväksytään myös ajatus, että tätä ilmastonmuutosta pitää hillitä.
Kysymys kuuluu: miten?
Periaatteessa vastaus on yksinkertainen. Hiilidioksidipäästöille eli öljyn ja hiilen käytölle pitäisi asettaa hinta. Kun tämä hinta olisi kyllin korkea, ihmiset vähentäisivät niiden käyttöä. Korkea hinta myös kannustaisi ihmisiä tuottamaan tavaroita, palveluita ja energiaa ilman hiiltä ja öljyä. Toisaalta korkea hinta johtaisi siihen, että ihmiset joutuisivat tinkimään vauraudestaan. Niinpä hiilen ja öljyn käytölle ei ole missään pantu niin kovaa hintaa, että niiden käyttö olisi merkittävästi supistunut.
Tämän seikan tietää brittiläinen ekonomisti Nicholas Stern. Stern laati Britannian hallitukselle selvityksen ilmastonmuutoksen taloudellisista vaikutuksista vuonna 2006. Hän laski, että ilmastonmuutoksen pysäyttäminen vaatisi 20 seuraavan vuoden aikana joka vuosi summan, joka vastaa prosenttia maailman bruttokansantuotteesta (bkt). Myöhemmin Stern korotti arviotaan kahteen prosenttiin. Maailman bkt oli viime vuonna noin 70 000 miljardia dollarin. Nyt puhutaan siis Sternin luvuilla noin 1 400 miljardin dollarin menoerästä.
Sternin laskelmia on kritisoitu, mutta hänen perusajatuksensa on kiistaton: ilmastonmuutoksella on hintansa. Kukaan ei vain halua sitä maksaa. Siksi valtiot eivät sijoita rajaa ilmastonmuutoksen torjumiseen. Vasta kun sen vaikutukset alkavat tuntua, valtiot maksavat haittojen lievittämisestä ja sopeutumisesta.
Valtioiden välillä on eroja. Hollanti ja Bangladesh sijaitsevat alavilla rantamailla. Kummallekin valtiolle merenpinnan kohoaminen olisi merkittävä uhka. Hollantilaisilla on rahaa ja tekniikkaa vahvistaa rantavalleja. Bangladeshillä ei ole. Tämä ei ole akateemista saivartelua vaan totta jo nyt.
Malediivien saarivaltio sijaitsee käytännössä merenpinnan tasalla. Vuosi sitten maan presidentti ilmoitti, että Malediivit yrittää kerätä turistituloistaan niin paljon rahaa säästöön, että Malediivien kansa eli noin 300 000 ihmistä pystyy ostamaan itselleen uuden kotimaan jostain muualta.
Malediivejä voi tuskin pitää merkittävänä hiilidioksidipäästöjen aiheuttajana. Kun malediiviläiset ostavat uuden kotimaan, he maksavat ilmiöstä, jonka synnyssä heidän oma osuutensa on ollut häviävän pieni. Kärsijä siis maksaa sopeutumisesta ilmiöön, jota hän ei ole itse aiheuttanut.
Stern totesi raportissaan, että ilmastonmuutos "on suurin ja laajin markkinamekanismin epäonnistuminen, jonka olemme koskaan nähneet". Se johtuu ihmisestä itsestään. Me olemme biologisen evoluution muokkaama organismi, joka osaa selviytyä hengissä ja lisääntyä.
Ihminen ei kuitenkaan kykene sellaiseen sukupolvien ylitse ulottuvaan epäitsekkääseen ajatteluun, jota ilmastonmuutoksen torjunta vaatisi. Kun Kööpenhaminassa järjestetään joulukuussa ilmastonmuutoskokous, siellä tehdään kompromissi, jossa vältetään asettamasta hiilen ja öljyn käytölle niin kovaa hintaa, että niiden käyttö vähenisi. Lopuksi vielä yksi syy, miksi emme ota ilmastonmuutosta tosissamme. Jos ihmisen on pakko valita kuumuuden ja kylmyyden välillä, hän valitsee kuumuuden.
--
Itsekäs ihminen ei maksa ilmastonmuutoksen hintaa
Maapallo syntyi 4,5 miljardia vuotta sitten. Noin 0,3–0,5 miljardia vuotta sitten alkoivat syntyä öljy- ja hiilivarat. Nykyihminen eli homo sapiens syntyi joskus 100 000–200 000 vuotta sitten. Höyrykoneen keksiminen ajoitetaan tavallisesti noin 250 vuoden päähän. Öljyä alettiin hyödyntää raaka-aineena ja energianlähteenä sillä tavoin kuin me nämä käsitteet ymmärrämme 150 sitten.
Näiden tosiasioiden perusteella voi tehdä kaksi johtopäätöstä. Me otamme nykyisen helpon elämämme selviönä, mutta sen aika on ollut typerryttävän lyhyt, kun se suhteutetaan geologiseen historiaan tai ihmisen historiaan.
Toinen johtopäätös liittyy hiileen ja öljyyn, jotka ovat helpon elämän ehdottomia edellytyksiä.
Kun ottaa huomioon hiilen ja öljyn pitkän historian ja sen, että ne eivät uusiudu, ihminen on kuluttanut niistä suuren osan räjähdysmäisen nopeasti.
On kaikki syyt uskoa, että ihminen hyödyntää öljyä ja hiiltä, kunnes ne loppuvat. Tähän liittyy iso mutta. Kun öljyä ja hiiltä hyödynnetään, vapautuu hiilidioksidia. Nyt vallitsee näkemys, että hiilidioksidin lisääntyminen ilmakehässä kuumentaa maapalloa ja muuttaa sen ilmastoa.
Yleisesti hyväksytään myös ajatus, että tätä ilmastonmuutosta pitää hillitä.
Kysymys kuuluu: miten?
Periaatteessa vastaus on yksinkertainen. Hiilidioksidipäästöille eli öljyn ja hiilen käytölle pitäisi asettaa hinta. Kun tämä hinta olisi kyllin korkea, ihmiset vähentäisivät niiden käyttöä. Korkea hinta myös kannustaisi ihmisiä tuottamaan tavaroita, palveluita ja energiaa ilman hiiltä ja öljyä. Toisaalta korkea hinta johtaisi siihen, että ihmiset joutuisivat tinkimään vauraudestaan. Niinpä hiilen ja öljyn käytölle ei ole missään pantu niin kovaa hintaa, että niiden käyttö olisi merkittävästi supistunut.
Tämän seikan tietää brittiläinen ekonomisti Nicholas Stern. Stern laati Britannian hallitukselle selvityksen ilmastonmuutoksen taloudellisista vaikutuksista vuonna 2006. Hän laski, että ilmastonmuutoksen pysäyttäminen vaatisi 20 seuraavan vuoden aikana joka vuosi summan, joka vastaa prosenttia maailman bruttokansantuotteesta (bkt). Myöhemmin Stern korotti arviotaan kahteen prosenttiin. Maailman bkt oli viime vuonna noin 70 000 miljardia dollarin. Nyt puhutaan siis Sternin luvuilla noin 1 400 miljardin dollarin menoerästä.
Sternin laskelmia on kritisoitu, mutta hänen perusajatuksensa on kiistaton: ilmastonmuutoksella on hintansa. Kukaan ei vain halua sitä maksaa. Siksi valtiot eivät sijoita rajaa ilmastonmuutoksen torjumiseen. Vasta kun sen vaikutukset alkavat tuntua, valtiot maksavat haittojen lievittämisestä ja sopeutumisesta.
Valtioiden välillä on eroja. Hollanti ja Bangladesh sijaitsevat alavilla rantamailla. Kummallekin valtiolle merenpinnan kohoaminen olisi merkittävä uhka. Hollantilaisilla on rahaa ja tekniikkaa vahvistaa rantavalleja. Bangladeshillä ei ole. Tämä ei ole akateemista saivartelua vaan totta jo nyt.
Malediivien saarivaltio sijaitsee käytännössä merenpinnan tasalla. Vuosi sitten maan presidentti ilmoitti, että Malediivit yrittää kerätä turistituloistaan niin paljon rahaa säästöön, että Malediivien kansa eli noin 300 000 ihmistä pystyy ostamaan itselleen uuden kotimaan jostain muualta.
Malediivejä voi tuskin pitää merkittävänä hiilidioksidipäästöjen aiheuttajana. Kun malediiviläiset ostavat uuden kotimaan, he maksavat ilmiöstä, jonka synnyssä heidän oma osuutensa on ollut häviävän pieni. Kärsijä siis maksaa sopeutumisesta ilmiöön, jota hän ei ole itse aiheuttanut.
Stern totesi raportissaan, että ilmastonmuutos "on suurin ja laajin markkinamekanismin epäonnistuminen, jonka olemme koskaan nähneet". Se johtuu ihmisestä itsestään. Me olemme biologisen evoluution muokkaama organismi, joka osaa selviytyä hengissä ja lisääntyä.
Ihminen ei kuitenkaan kykene sellaiseen sukupolvien ylitse ulottuvaan epäitsekkääseen ajatteluun, jota ilmastonmuutoksen torjunta vaatisi. Kun Kööpenhaminassa järjestetään joulukuussa ilmastonmuutoskokous, siellä tehdään kompromissi, jossa vältetään asettamasta hiilen ja öljyn käytölle niin kovaa hintaa, että niiden käyttö vähenisi. Lopuksi vielä yksi syy, miksi emme ota ilmastonmuutosta tosissamme. Jos ihmisen on pakko valita kuumuuden ja kylmyyden välillä, hän valitsee kuumuuden.
Tunnisteet:
HS,
ilmastonmuutos,
juhana rossi,
rahan lähteet
keskiviikko 23. syyskuuta 2009
Amerikkalainen Kööpenhaminassa
Huh. Olipa hyvä ja tyhjentävä tarina, jonka Alex Steffen kirjoitti ollessaan Kööpenhaminassa. Ehkei Pohjoismaat kuitenkaan ihan noin hyviä ole, ainakaan Suomi.
--
What gives me hope, what leaves me optimistic despite the general despoiling of my country, are the thousands and thousands of (mostly) young citizens who get all this. Examples of them trying to remake their cities are popping up all over the place-- they're pushing through a hostile status quo and a horrible economy like grass coming up between the sidewalk slabs; cross-pollinating through international networks, little shoots, spreading, everywhere.
Copenhagen is not a city of magicians. The people there have no secret powers. What they have is a belief in their power to work together using their city as a tool for changing their lives and transforming the world. Each new bike lane, each new windmill, each new green building, each new design, each new public art project: each builds upon the success of the last, and offers promise to the next. It's that engaged, happy, progressive spirit that I think is Copenhagen's real message to the world: imagine it, build it, and the world will change.
--
What gives me hope, what leaves me optimistic despite the general despoiling of my country, are the thousands and thousands of (mostly) young citizens who get all this. Examples of them trying to remake their cities are popping up all over the place-- they're pushing through a hostile status quo and a horrible economy like grass coming up between the sidewalk slabs; cross-pollinating through international networks, little shoots, spreading, everywhere.
Copenhagen is not a city of magicians. The people there have no secret powers. What they have is a belief in their power to work together using their city as a tool for changing their lives and transforming the world. Each new bike lane, each new windmill, each new green building, each new design, each new public art project: each builds upon the success of the last, and offers promise to the next. It's that engaged, happy, progressive spirit that I think is Copenhagen's real message to the world: imagine it, build it, and the world will change.
Tunnisteet:
Alex Steffen,
ilmastonmuutos,
Kööpenhamina,
USA
tiistai 1. syyskuuta 2009
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
