Pikku Apuri

Pikku Apuri muutti WordPressille

2011-06-21T17:23:00.001+03:00

Koska emoyrityksemmekin tekee lähes kaiken WordPressin avulla, oli oma blogikin pakko siirtää siihen.

Klikkaa siis itsesi uuteen Pikku Apuri -blogiin, joka löytyy täältä (http://pikkuapuri.wordpress.com/). Hei hei Blogger.

On ihmisen vuoro suorittaa downsizing

2011-06-17T08:29:00.000+03:00

Synkät pilvet

Osa Euroopan maista (Kreikka, Irlanti, Italia, Portugali, jne.) on jo konkurssikypsiä, mutta USA:n tilanne on huolestuttavin. Jos se ryhmittymä menee polvilleen ällistyttävän velkataakkansa alla, vaikuttanee se kaikkiin.

Bensan hinta on ottanut maailmalla lopullisen suuntansa, ja se on ylöspäin. Suomenkin uusi hallitus, jahka saavat sen kasaan, verottaa jatkossa sitä entistä enemmän. Hetken päästä muistelemme aikoja, jolloin bensalitra maksoi alle kaksi euroa. Fossiilit muistelevat fossiilisia.

Suomessa asuntolainan korkovähennykset leikataan muutaman vuoden porrasmenetelmällä pois. Se tarkoittaa suurvelallisille tuhansien eurojen tappioita vuodessa.

Ruuan hintakin näyttää olevan nousussa. Jo viimeisen vuoden aikana useat ns. perusruokatuotteetkin ovat nouseet jopa 20-45%. Se valitettavasti ei todellakaan lisää lähi- ja luomuruuan kysyntää, ainakaan globaalilla mittakaavalla.

Downsizing

Suuryrityksethän toimivat niin, että voitollisenkin vuoden jälkeen, jatkuvan kasvun pakon takia, ne pistävät ihmisiä pellolle tuhansittain. Se on ainoa keino. Jollei tulot kasva, menot pienenevät, vaikka sitten väkisin. Osakkeenomistajat pitää pitää tyytyväisenä. Sitä sanotaan downsizingiksi.

On aika ihmisen downsizingin. Jokaisen kannattaa vähentää omaa taloudellista riskiään, sillä elämisen kulut vain nousevat.

Tarvitseeko nelihenkinen perhe 250m2 uutta omakotitaloa kaukana palveluista (koska etäisyys vaatii autoja)? Tarvitseeko pariskunta? Kenelle sinä asut, itsellesi ja perheellesi vai muille? Siitä kysymyksestä kaikki lähtee. Kun sen on analysoinut, voidaan siirtyä autoihin, mökkeihin, veneisiin, vaatteisiin, jne.

Kaiken voi muuttaa jos tahtoo. Se vaatii aikaa ja vaivaa, mutta maksaa vaivan. On huomattavasti helpompaa ottaa vastaan uhat ja mahdollisuudet, kun selkää ei paina velka. Toki se vaatii kaiken pienentämistä ja luopumista, mutta so what? Se on vain tavaraa.

Leave it behind
You got to leave it behind
All that you fashion
All that you make
All that you build
All that you break
All that you measure
All that you feel
All this you can leave behind
All that you reason
All that you sense
All that you speak
All you dress-up
All that you scheme...
All this you can leave behind
(Walk on by U2)

Pikku Apuri

Keski-ikäinen urheilee vain vikojensa kautta

2011-06-15T13:04:00.003+03:00

Täällä meidän työpaikalla majailee myös Arokin Esa, joka on treenaamisen vanha ja tuleva ammattilainen (tsekkaa miehen Kiritin-blogi). Siitä innostuneena oli pakko kertoa myös, millaista on keski-ikäisen miehen treenaaminen. Se tapahtuu vikojen johdosta, tai niiden kautta.

"Silloin nuorena" tuli pelattua futista TPS:ssa, korista Maskun paikallis-seurassa, sählyä vaikka missä ja muutenkin liikuttua koko ajan. Monelle tavallinen tarina siis.

Tänään urheilusta mieleen tulee heti Louis CK:n kertoma sketsi, jossa lääkäri toteaa 40-v. miehelle vastaanottolla, että: "Ai, sä oot 40? No sitten en voi mitään. Pahemmaksi vain menee. Sori."

VIKA 1

Vuosi sitten "sain" sellaisen Milla Mega-Magian noidannuolen, että upposin sohvanpohjalle 1,5 viikoksi. Jahka sain köpöteltyä lekurille, kuulin, että ulos vaan kyhnyämään, askel kerrallaan, niin kyllä se aukeaa. Ja tuskan kautta se aukesikin.

Myöhemmin selvisi, että kyseessä on monelle tuiki tavallinen ja vittumainen vika, välilevyn pullistuma alaselässä. Se vaivasi puolisen vuotta, kunnes aloin tosissaan hoitamaan sitä:

- fysioterapian kautta päivittäisiä venytys-sarjoja
- Martelan outlet-myymälästä sähköllä nostettava työpöytä, jonka ääressä voin seistä

Ja kas: nyt olen ollut puolisen vuotta selkävaivaton. Sen takia olen päässyt juoksemaan lenkkiä (ennen ihan no-no), nyrkkeilemään, uimaan, jne. Ihan ehdoton oli se, että seison 8t työpäivän istumisen sijaan.

VIKA 2

Sählyssä mulla on mennyt kokonaan paikaltaan sekä olkapää että polvi. Siis olkapää tipahti 25cm alas ja polvi kääntyi 90-astetta sivulle. Kumpaakaan ei leikattu kireämmäksi.

Nämä ovat olleet luonnolisia rajoittimia tähän asti. Nyt olen kasvattanut niiden tukilihaksia järjestelmällisellä punttitreenillä n. 10 vuotta. Ovat pysyneet ainakin paikoillaan. Juoksu-urheilussa olen tähän asti silti varmuudeksi käyttänyt joustavia polvitukia.

=

Nyt voin liikkua, joka on mielenterveydelleni sekä luovuudelleni ehdotonta. Viikko ilman urheilua saa "miehen kuukautiset" kielen pintaan ja kenelläkään ei ole kivaa. Viikko ilman liikuntaa, niin aivokaan ei liiku.

Pitää vain huomioida olevansa "romu". Olen kuitenkin sellainen hyväkuntoinen romu, eräänlainen kiillotettu 1970 vuosimallin Vespa. Voin hajota urheillessani koska tahansa, mutta niin kauas mennään kun runko antaa.

Pikku Apuri

Mainokset tulevat väkisin koteihin

2011-06-13T18:21:00.001+03:00

Mainokset tulevat kotiin postiluukusta, vaikka luukussa olisi kielto. Yritykset lähettävät niitä nyt nimellä varustettuna. Samaa arvontalaulupaskaa kuin nimetönkin, mutta nyt omalla nimellä: "Hei Jari, osta digitaalinen surrupäristin GG-255Ö". Sanovat sitten sitä kohdennetuksi mainonnaksi! Jeesus. Olen 41-vuotias mies, jolle ei koskaan tapahdu mitään ja joka ei koskaan osta enää mitään turhaa.

Jeesuksesta puheenolleen: Kirkko ja Me kolahtaa kyllä luukusta, vaikken ole kuulunut kirkkoon sitten 1900-luvun. On kuulemma eduskunnan erikoissäädös/ -laki. ??

Haluamme Osulan kanssa tarjota sellaisen vaihtoehdon, että saa sähköisesti vain niitä mainoksia mitä haluaa. Kielto luukussa torppaa saasteen. Nyt tässä on pieni ongelma kun saaste ei torppaannukaan.

Meillä on toki mahdollisuus kieltää nimellinenkin mainonta Kuluttajaviraston kautta, mutta:
a) en usko sen tehoavan
b) tehoaa ehkä yhteen rekisteriin ja rekistereitä on satoja

Pitääkö tässä muuttua mäkisukseksi, jotta saa äänensä kuuluviin? Ei, en halua 3-5kg paskaa joka kuukausi postiluukustani.

Paikallislehdet ottaisin ja aidon kohdennetun mainonnan, jonka sisällöstä päätän minä itse, netin kautta, mutta kun paikallislehdet eivät taas tule nimellä. Mainoskaki kyllä tulee.

Saisiko yhden virallisen "keskusrekisterin", jonne merkata haluaako vaiko tanssitaanko ensin?

Jokaisen erillisen, kunnallisen ja kaupallisen yritysrekisterin pitäisi tietokantatarkistaa omansa sitä kautta, josko henkilö on kieltänyt kaiken. Vasta jos ei ole, saa tuupata niitä yhdenpäiväisiä lärpykkeitä kotiin?

Pikku Apuri

Asennetarrat vanheneviin ruokiin?

2011-05-29T09:16:00.000+03:00

Talossamme on kauppa, joka helpottaa elämää. Haemme sieltä (lähes) joka päivä vain tarvittavat ruuat.

Säästämme melkomoisen summan, kun ostamme vanhaksi meneviä tuotteita, jotka sitten syömme samana päivänä. Kauppa ei joudu heittämään vielä hyvää ruokaa roskiin, jotka jostain käsittämättömästä syystä ovat usein lukossa, ettei dyykkarit pääse käsiksi?

Siitä tulikin mieleeni, että kannattaisiko näiden vanhojen tuotteiden tarjouslaput olla parempia? Neonpunainen tarjouslätkä viestii vain negatiivisuutta: Tuote on jo pilaantunut ja asiakas joka sen koriinsa kourii, köyhä ja epätoivoinen.

Eikö tuo tarrapohja voisi olla esim. vihreä? Sillä siitähän on kysymys: ekologisuudesta. Ihmiset pelastavat tuotteen roskiskohtalolta. Tekstiksi joku houkutteleva kehoitus? Kyse tässäkin on asennemuutoksesta - paha onkin hyvää.

Ainakin itse ostaisin näitä tuotteita enemmän, ja säästäisin taas parikymppiä viikossa lisää. Se tekee tuhat euroa vuodessa/ talous. Tarrapohjan muutoksella.

PikkuApuri

Osula aukeaa syksyllä 2011

2011-05-19T13:24:00.003+03:00

(Kuten kaikkia hyviä palveluita, Osulaakin ollaan rakennettu paperin, saksien, lyijykynän, kumin ja sinitarran avulla)

Osula -nimisen palvelun idea pätkähti päähäni juoksulenkillä maaliskuussa 2007. Nyt vasta syksyllä 2011 palvelu aukeaa Turkuun pilottikäyttöön.

Väliin on mahtunut versioita ja melkein valmiita tuotteita, mutta ne ovat aina jääneet asiakastöiden varjoon. Näin jälkeenpäin ajatellen ehkä hyvä niin, sillä vasta nyt aika on kypsä tällaiselle palvelulle suuressa käyttäjäryhmässä, eli myös ikäryhmässä 50-70 vuotta.

Osulassa nimittäin ei ole mitään seksikästä tai hypeä. Se on vain ja ainoastaan rakennettu meitä pienyrittäjiä varten, joilla ei ole varaa mainostaa edes paikallislehdissä.

Viimeaikoina on paljon puhuttu siitä, että ilmaiset palvelut eivät ole ilmaisia. Niiden vastineeksi joudut antamaan itsestäsi kaikki henkilökohtaiset tiedot, joilla tehdään kauppaa suurista rahoista.

Osula ei kerää käyttäjistään tietoa. Ne joutuu ja saa itse antaa. Siinä on vissi ero. Sinä päätät itse, miten tarkkaa mainontaa haluat.

Paikallinen + ekologinen + halpa + osuva markkinointipalvelu pienille yrityksille

Osula osuu tavallisen verkkosivun ja verkkokaupan väliin. Se on siis markkinointikanavana sopiva kivijalka- ja verkkokauppayrittäjille. Se on tarkoituksella sellainen. Ensi vuonna tuomme siitä julki seksikkäät mobiilisovellukset ja ehkä jopa verkkokauppalaajennuksen.

Palvelun hinnaksi tulee suurella todennäköisyydellä vain 99€/vuosi, JOS olet Turun Yrittäjien jäsen. Muillekin se on halpa, luultavasti 299€/vuosi. Sekin on vain 1/3 yhdestä pienehköstä paikallislehtimainoksesta.

Hintaan tulee lisäksi kuulumaan myös yrityksen oma sivu, josta näkee kaiken tarpeellisen (tiedot, kartta, kuvat, tuotteet, jne.).

Miksi palvelu rakennettiin?

OSULA ON HALPA
Pienyrittäjälle ei ole ollut keinoja edulliseen paikallismainontaan. Osulassa yritys maksaa vain vuosimaksun (99e-299e), jolla hän saa rajoittamattoman määrän mainoksia ja työpaikkailmoituksia palveluun, jotka kulkeutuvat Osulasta sosiaalisen median sovelluksiin. Saat samalla yrityksellesi perustiedot sisältävät verkkosivut.

SE ON EKOLOGINEN
Toinen kenkää hiertävä asia oli asuntoihimme jaettavan, osoitteettoman suoramainonnan määrä. Tilastokeskuksen mukaan v. 2008 sitä jaettiin yli 18 miljardia kappaletta. Osula tarjoaa sille nyt vaihtoehdon. Jollet siis ole osoitteettoman mainonnan ystävä, voit siirtyä sähköisen, kohdistetun mainonnan käyttäjäksi palvelumme kautta.

SE OSUU
Edullisuutensa ja ekologisuutensa lisäksi mainonta tavoittaa vain ne, jotka aidosti haluavat mainostajan tai hänen edustamansa yrityksen mainontaa. Eli yhdistämme tiukasti mainostajat ja mainoksen tilaajat.

JA
Osulan tuloista kierrätetään osa kiva.org -palvelun mikrolainoihin, ympäri maailman.

Tule mukaan!

Jos haluat mukaan ennakkoarvointoihin ja ensimmäisiin testiryhmiin, liity mukaan tykkäämään meistä facebook-sivuillemme.

Palvelun blogissa tulemme kertomaan avoimesti kaikista matkalla tapahtuneista ja tapahtuvista kommelluksista.

Twitterissä taasen tiedotamme uusimmat käänteet. Liity mukaan jo nyt. Olet kärjessä heti.

PikkuApuri

Joukkuepeliä kaikki

2011-05-14T02:23:00.004+03:00

Kollega ja kaveri sai houkuteltua baariin katsomaan Venäjä-Suomi -välierää. Kiitos siitä. Suomi teki jotain sellaista, mitä jääkiekossa ollaan nähty viimeksi vuonna 1995. Suomi oli sisukas, taitava ja viisas. Tulevan supertähtemme veivi jää historiaan.

Suomen voittaessa mietin sellaista, että Suomi on joukkue. Samaa toivon meistä kaikista. On paljon sellaisia "yhteenliittymiä", jossa muutama päättää keskenään asioista. Muillakin olisi sana tai pari sanottavanaan, ei vaan kutsuta koskaan.

Paras tulos tulee aina siitä, että mahdollisimman moni pääsee mukaan. Jollei ole sanottavaa tai lisättävää, ainakin pääsi mukaan. Siitä syntyy henki, yhteinen sellainen.

Sunnuntaina nähdään kun nuoruuden tarmo kohtaa yhteisen hengen. Molemmat ovat joukkueita.

Pikku Apuri

Kirjastoista Lainastoja?

2011-05-12T16:03:00.000+03:00

Huomasi juuri, että Kindle (Kindlenä tai iPadissa) lopetti kirjastokirjojen lainaamisen.

Kirjan voi tilata laitteeseen alle 30 sekunnissa, ja se maksaa Amazonissa yleensä muutaman euron. Nyt kirjastossa käy vaan kahvilla, kun se on paikkana niin hieno, ainakin Turussa.

Miksei siis laajenneta kirjastoja lainastoiksi? Sieltä voisi lainata:

- auton tai pakettiauton

- peräkärryjä

- hiihtopaketin (sukset, monot, sauvat)

- luistimia

- polkupyöriä

- jne. sopivia, kausiluontoisia hyödykkeitä

Niitä voisi kerätä vaikka lahjoituksina ja firmat voisivat sponssata tuotteita. Eihän niiden tarvitse olla uusia, käytetytkin riittäisivät.

Tiedän että jossakin on jo jotain irtolainauksia, mutta miksei tehtäisi tästä valtiotason hanketta? Toisaalta se ei tietysti kiihdytä kuluttamista, sitä ainoaa mihin ei saa koskea. Ekologistakin se on, perkele.

Huomasin muuten etten ollut ajatukseni kanssa yksin.

Pikku Apuri

Työ on vain työtä - vai onko?

2011-05-06T10:52:00.000+03:00

Viime vuosien täydellinen arvomuutos pääkoppani sisällä tekee työstä aina vain vaikeampaa, tai se asettaa sille näkymättömiä rajoja.

Markkinointia olen tehnyt ammatikseni 15 vuotta, ja sitä ennen olin myynnissä. Tiedän siis miten hyödytön tai hyödyllinen asia tehdään houkuttelevammaksi.

Päivä päivältä huomaan, että on vaikeampaa markkinoida tuotetta tai palvelua, jossa en itse näe pointtia. Tarkoitan tällä asioita, joita myydään vain siksi, että yritys saisi (omistajilleen) lisää rahaa ja talousjärjestelmämme rullaisi. Niistä ei siis ihminen hyödy, niille vain luodaan epäterve tarve.

Kun "hyödyttömän työn" parissa tekee työtä, niistä saa itsekin vain rahan (jota toki tarvitsee x-määrän/aikayksikkö, riippuen asuntolainan koosta). Jos taas pääsee asian tai tuotteen kimppuun, josta tietää olevan laajempaa hyötyä, joko tietona tai käytössä, saa paljon arvokkaampaa kuin rahan, nimittäin tarkoituksen, hyvän mielen ja hyödyllisyyden tunteen.

Hyödyttömyys tai hyödyllisyys -termeissä ei ole kuin yksi mutta: Termisisältö on usealle eri. Itse pidän sinällään kaunista Mini Cooperiani nyt liian hintavana kulkuneuvona, moni taas tavoittelemisen arvoisena himokkeena (jos haluat ostaa sen, pistä infoa!).

Ongelmahan on se, etten osaa hyvin muuta kuin markkinoinnin ja myynnin. Jos minulla olisi joku ympäristöalan tutkinto tai osaamista, voisin hakeutua nykyistä arvomaailmaani laajemmin hivelevään työhön. Nyt on tyydyttävä siihen mitä osaa ja yrittää luoda siitä ruusuja.

Markkinointihan kulkee yleensä trendimittarin kärkipäässä ja tämänpäiväistä luentoa varten kasailin juuri sellaisia trendejä, mitä olen havainnut siellä täällä:

raha >>> henkinen hyvinvointi
kuluttaminen >>> kestävä kehitys, ekologisuus
työkeskeisyys >>> onnellisempi arki
yritysten valta ja viestintä >>> kuluttajien valta ja valinnat
kotitietokone >>> mobiilikoneet
paikallinen uutisointi >>> globaali uutisointi
mainonta >>> tietopohjainen suosittelu

Näenkö maailman väärin vai onko "bubbling under" -listani oikean suuntainen? Itselle se tuo ainakin toivoa fiksummasta maailmasta ja sitä kautta järkiperäisemmästä yhteiskunnasta ilman turhaa kuluttamispiiskaa.

PikkuApuri

Vanhusten ryhmäkodit - kun asioita mietitään maalaisjärjellä

2011-05-04T08:59:00.000+03:00

Yksi upeimmista kunnallisista toimista koskaan on ollut Lieksan pienen kaupungin uraauurtava työ vanhusten parissa. Lieksaan on avattu jo yhdeksän ns. ryhmäkotia, joissa vanhukset saavat asua kodikkaassa talossa keskenään (tässä linkki juttuun Lieksan ryhmäkodeista).

Jokaisella on oma huone, mutta muut tilat ovat yleiskäytössä. Omassa asunnossa käy kunnallisen kotiavustajan lisäksi tarvittaessa henkilökohtainen avustaja. Lounaan valmistaa - asiakkaiden toiveiden mukaisesti - yksityinen pitopalvelu, ja jääkaapissa on jokaisella asukkaalla oma hylly. Ryhmäkotiin tilatut ruoka-annokset maksavat saman verran kuin kaupungin ateriapalvelussa.

Ryhmäasuminen tulee niin asukkaalle kuin kunnallekin huomattavasti laitoshoitoa edullisemmaksi. Asukkaat maksavat asumisestaan kohtuullista vuokraa, kun taas kunnalle yhden vanhuksen asuminen ryhmäkodissa maksaa Lieksan sosiaalijohtajan laskelmien mukaan vain 20 euroa vuorokaudessa. Laitoshoidossa vastaava asuminen maksaisi jopa kuusi kertaa enemmän.

Nyt sama malli jokaiseen suomalaiseen kuntaan. Unohtakaa ne järkyttävät laitoshoidot, joissa vanhukset jätetään "laiduntamaan käytäville kuin hylätty karja". Mmm, pitäisikö ostaa vanha talo maaseudulta...?

PikkuApuri

Elämänmuutos onnistui. Mitä nyt?

2011-04-25T14:41:00.001+03:00

Ne ketkä ovat blogejani lukeneet, tietävät niistä muutoksista ja tavoitteista, mitä vaimoni kanssa olemme omassa elämässämme viime vuodet toteuttaneet: velattomuus, terveellisempi ruokavalio, työn ja työajan haltuunotto, ekologisuus, jne.

Tänä vuonna on juhlavuosi, jonka aikana saavutamme pääosaltaan nuo kaikki v. 2006 määrittelemämme tavoitteet. Runsaat viisi vuotta se vei.

Nyt olen tutkinut uusia "maaleja" asioista mihin seuraavat vuodet käyttää energiaa, ja olen löytänyt ainakin seuraavat:

Työssani Pikku Apurissa ja Viidakkorummussa käytämme vain avoimen teknologian työkaluja, jolloin muutkin saavat tekemästämme hyötyä eivätkä asiakkaat ole meistä riippuvaisia
Koitan auttaa ja tarjota pienyrittäjille uusia, paikallisia, ja edullisempia keinoja markkinointiinsa (stay tuned)
Tuon hyvien ajattelijoiden ja uudistajien työtä enemmän esille, kuten esim. arkkitehti Jacque Frescon, jonka kuuluisin työ lienee The Venus Project
Levittää tietoa uusista näkökulmista ja mittareista, kuten esim. GPI, Zeitgeist, Cradle to cradle, aikapankit, jne.
Tarjota omaa työtä kiiretoimitusten lisäksi myös työn laatua nostamalla: mietitään yhdessä mikä on järkevää ja miten se kannattaa toteuttaa
Tarjota kustannustehokkuuteen perustuvien tarjousten sijaan työtä myös avoimen moraalin ja oikeudenmukaisuuden mukaan: opiskelijoille ponnahduslauta alalle, aloittaville yrittäjille näytön paikkoja, jne.

Eli pyrimme keskittymään nyt itsestä ulospäin ja toki siinä samalla jatkamaan hyväksi havaitulla tiellä.
Tulevina aikoina kun voidaan olla varmoja lainan korkojen noususta sekä muista kiristyvistä maksuista voin suositella tätä vaatimattomampaakin vaihtoehtoa. Ulospäin ei niin näyttävää, sisältä superihqua.

PikkuApuri

Onnellisena vähemmistössä

2011-04-21T09:56:00.001+03:00

Vaalit sen osoittivat, olen sittenkin väärään kasvanut tai väärässä maassa. Kuulun niihin, jotka eivät puolueista koskaan löydä omaansa, mutta pomimalla saisin kaikista kasattua hyvän setin.

Vihreät arvot ovat minulle tärkeitä, mutta en houkutu Suomen Vihreiden kalsasta, jopa tuomitsevan älyköstä meiningistä. Ja Sinnemäki on sanoittaja. Arhinmäen Pave tuntuu olevan sisäisiä arvonappuloitani lähimmäksi paineleva poliitikko, mutta puoleensa vieläkin liian punainen ja kasvoton.

Persujen menestys on suureksi osaksi todiste siitä, että kansa on saanut tarpeekseen pelkän talouskasvun ja kylmän businessmeiningin ajamisesta. Ihmiset haluavat myös elää, mitä todistaa myös tämä tutkimus.

Ei se silti saa tarkoittaa kansan sisäänpäin kääntymistä, paluuta jollekin hyvälle ajalle mitä ei koskaan edes ollut. Meillä ei ole koskaan ollut asiat näin hyvin Suomessakaan. Nyt saadaan sitä haluttua PR:ää kuumaverisiltä eteläeurooppalaisilta.

Perus-sonnin perusonni

Kun on saanut onnen viettää aikaansa myös ihan toisenlaisessa maassa kuin Suomi, jossa terveys-, sosiaali- ja talousasiat oikeasti ovat täysin kehitysmaatasoa verrattuna Suomeen, on huomannut, että merkityksellisintä arkielämisessä kuitenkin on se kipinä eloon ja toisiin ihmisiin, sellainen perus-sonnin perusonni. Se on Suomesta puuttunut viimeiset talouskasvun vuodet. Vähemmän rutistusta töissä, enemmän kotona, siinä oma iskulauseeni.

PikkuApuri

Zeitgeist - vaihtoehto

2011-04-10T09:50:00.003+03:00

Näin vaalien alla olisi hyvä, jos kaikki ehdokkaat, äänestäjät ja "nukkuvien puolue" saisivat ajatuksia myös laatikon ulkopuolelta. Niitä saa mm. Zeitgeist-liikkeeltä.

Liikkeen suosio kasvaa koko ajan ja siihen on syynä ei Perussuomalaisten, vaan ajattelevan ihmisen kapina.

Usein kaikki näkökulmat, jotka ovat "perusajattelukyvyn" ulottumattomissa, tuomitaan huuhaaksi. Niin Zeitgeistkin. Eihän kaikista ole mm. Sci-Fi -kirjojen lukijoiksi.

Mutta katsokaa esim. tämä Voimalan hieno jakso tai uusi Ajan Henki -dokumentti. Jos niiden jälkeen voi vielä väittää, ettei esille nousisi upeita ajatuksia (uudenlaiset mittarit, työn ideologia, jne.), on avun ulottumattomissa.

"Jos demokratia ei hävitä tietämättömyyttä, niin tietämättömyys hävittää demokratian" (Yrjö Kallinen).

PikkuApuri

Vaalit - teatteria kansalle

2011-04-06T09:50:00.001+03:00

Enää emme ole harmaata massa, vaan kuusiväristä massaa)

Tänään alkaa ennakkoäänestys. Enää pitäisi tietää onko äänelläni merkitystä?

Suuret päätökset tehdään EU:ssa jopa ilman Suomea (vrt. Libya-gate), mutta itseäni kiinnostavat ja elämääni vaikuttavat vain normaalin elon ohjurit.

Paljonko maksan veroa ja mihin vero menee?
Mitä hintaa maksan lainoista, ruuasta, ja muista perusasioista?
Miten Suomi aikoo hoitaa hurjasti kasvavan energiakysynnän tulevaisuudessa? Ydinvoima ei ole vaihtoehto, se on siirtymäkeino.
Miten maahanmuuttopolitiikka hoidetaan juntti-Suomessa?
Miksi nousukausi hassattiin muihin taskuihin ja miksi 70-90 -luvuilla syntyneet saavat maksaa hurjia lisämaksuja moisesta ahneudesta syyttä?
Pääsenkä eläkkeelle koskaan, vai pitääkö minun työelää iisimmin koko ikäni?
Missä ja mihin hintaan voin hoitaa terveyttäni?
Miten yrittäjiä kohdellaan suhteessa palkansaajiin?

V. 2011 kuitenkin olen entistä enemmän kiinnostunut myös asioista, jotka ovat näiden suurten kysymyksien "alla".

Miten saamme murrettua duopolin (K- ja S-ketjut) ja siten monipuolisempia ruokavaihtoehtoja ja -kauppoja? Lähi- ja luomuruokaa, eksoottisempia mausteita ja lisukkeita, jne.
Miten kotikaupunkini Turku saa ryhtiä sekä eritoten moraalia päätöksiinsä ja tekoihinsa?
Miksi aito pienyrittäjä (alle 10 henkilöä töissä) maksaa edelleen suhteessa samansuuruisia maksuja kuin keskisuuri tai suuri?
jne.

Nyt ongelma on siinä, etten millään saa seulotuksi oikeaa ehdokasta ko. kysymyksiin vaalikoneilla.

Suurissa medioissa taasen keskitytään siihen, miten suurten puolueiden jakautuma jakautuu (virhemarginaalien sisällä) ja kenestä täten tulee pääministeri? Se on vanhoillinen SM-liigasarja. Ketä nähdään play-offeissa?

Pitäisi olla varma tuntemus ja luottamus ehdokkaasta, jotta voisin kirjoittaa numeron lappuun. Sitä eivät paranna täysin naurettavat mainokset ja kampanjat, joissa "välitetään tulevaisuudesta naama hymyssä".

Eritoten olen kuitenkin huolestunut siitä, että enpä usko valintani, jos edes äänestän, auttavan näissä eduskunnan suurissa tehtävissä. Puoluekurikin jo pitää siitä huolen. Miksi muuten sekin on edelleen - demokratiassa?

Eduskunnan tehtävät

Eduskunta on Suomen ylin valtioelin. Se käyttää lainsäädäntövaltaa ja päättää myös valtiontaloudesta. Hallitusvaltaa käyttävät tasavallan presidentti sekä valtioneuvosto (hallitus), jonka jäsenten tulee nauttia eduskunnan luottamusta.

Eduskunta valitsee maalle hallituksen pääministerin, jonka tasavallan presidentti nimittää tähän tehtävään. Muut hallituksen ministerit presidentti nimittää pääministeriksi valitun ehdotuksen mukaisesti.

Eduskunnan keskeinen tehtävä on lakien säätäminen. Lain säätäminen tulee eduskunnassa vireille hallituksen esityksellä tai kansanedustajan lakialoitteella. Lakiesitykset käsitellään ensin eduskunnan valiokunnissa, joihin kuuluvat kansanedustajat kuulevat asiantuntijoita, sekä sitten täysistunnossa, johon kaikki kansanedustajat osallistuvat.

Eduskunta päättää kalenterivuodeksi kerrallaan valtion talousarvion. Eduskunta myös valvoo valtion taloudenhoitoa ja talousarvion noudattamista. Suomen Pankki toimii eduskunnan takuulla ja hoidossa.

Eduskunnalla on toimivaltaa myös kansainvälisissä asioissa. Eduskunta hyväksyy Suomen kansainväliset velvoitteet ja niiden irtisanomisen sekä päättää kansainvälisten velvoitteiden voimaansaattamisesta perustuslain mukaisesti. Eduskunta osallistuu myös Euroopan unionissa tehtävien päätösten kansalliseen valmisteluun.

PikkuApuri

Vuorotteluvapaa on taivaan mannaa

2011-03-21T09:44:00.000+02:00

Viimeinen päivä mökillä, Hua Hinissa. Aika kurkata 9kk:tta taaksepäin päivään, jolloin rakas vaimoni jäi vuorotteluvapaalleen.

Nainen, joka kesäkuussa kampesi itsensä Munchenin koneeseen ei ollut sama kuin se, johon aikoja sitten rakastuin, tai se, kuka nyt vieressäni kasaa pyykkejä respaan jätettäväksi. Tämä on mallia 2.0 GT. Se kesän koneeseen laahustava Klonkun siskon oloinen versio oli esimerkki nykysuomalaisesta (liian) kuuliaisesta tyontekijästä, josta oli imetty kaikki pihalle. Ellei Piuski olisi silloin päässyt irti, olisi hän liittynyt niiden 500 000 suomalaisen massaan, jotka syövät päivittäin lääkkeitä pysyäkseen arjessa. Se oli viime hetken pelastus.

Vapaata on vielä 3kk:tta jäljellä, mutta olemme jo nyt eläneet sellaisen jakson elämää, jota harva koskaan voi käsittää, saati kokea: Näimme Alpit ja uimme niiden koskissa ja järvissä, maistoimme hienointa maalaiselämää Italian Umbriassa, poseerasimme Fussenin linnanpihoilla, ja ennen kaikkea, vietimme kuukausia täällä mökillämme Thaimaassa.

Omassa työssäni jouduin vapauden hintana ottamaan pari vasenta koukkua ja yhden palleaan, mutta ne oli odotettavissa ja hyväksyttävissä. Tällaiselle onnekkaalle kermaperseelle oli vain hyvä, ettei kaikki ollut koko ajan uskomatonta. Se oli myös herätys liian tasaiselle tyytyväisyydelle.

Ihmiset täällä hierovat väsyneiden kroppien lisäksi sielun. Ei Thaimaa ole Phuket ja Pattaya. Se on hengeltään rikas maa, jossa asuu ihmeellisiä ihmisiä. Voimme nyt ylpeänä sanoa, että olemme saaneet täältä rakkaimpien suomiystävien jatkoksi thaivahvistuksia, jotka raivasivat tilan sydämistämme ja rakensivat sinne vaivatta bambusta oman majansa.

Uskokaa nyt te kaikki työssänne näivettyneet: Ottakaa vuorotteluvapaata. Sen jälkeen otatte sen automaattisesti elämästänne, joka ei ole maksamaton ylityö tai tylsät tiistait. Se ei ole liian kireä asuntolainalyhennys tai hieno Audi. Parempi elämä on tahdon asia. Kysykää Piuskilta, se tietää.

Pikku Apuri

Ohuella langalla

2011-03-14T05:23:00.000+02:00

Japanin tuho, joka näyttää vielä olevan kesken, sekä Uuden-Seelannin järistykset, ovat saaneet täällä Hua Hinissa lomailevat hiljaisiksi. Kuinka onnekkaita olemmekaan.

Aina kaikessa on parannettavaa, mutta me, suomalaiset, satumme asumaan puhtaassa maassa, joka ei makaa mannerlaattojen saumakohdassa, eikä (ainakaan vielä) kärsi hirmumyrskyistäkään.

Tuntui jopa tyhmältä lukea Alf Rehnin luovuusopasta, joten heitin tuon liikkeenjohdon punkkarin kyseenalaistamisopuksen laukun pohjalle. Osaan jo kyseenalaistaa asioita ilman opetustakin. Kyseenalaistinhan sen loppuun lukemisenkin.

Olemme ja elämme seitinohuella langalla, jota kutsutaan maapallon ekosysteemiksi. Luultavasti olemme onnistuneet horjuttamaan sen pysyvästi loputtomassa ahneudessamme. Kun 6+ miljardia ihmistä haluaa lisää, jälki on rumaa, vitun rumaa. Ja niistä valtaosa ei tarvitse yhtään lisää, pois pitää antaa.

No, siitä on turha taas paasata. Pitää koittaa pysyä ei-kyynisenä ja positiivisella vireellä. On niin helppoa vaipua toivottomuuteen. Meillä (suomalaisilla) on oikeasti asiat aivan helvetin hyvin. Ja kun asiat ovat hyvin, paskalehdistöllä ei ole muuta myytävää kuin paskat juorut yhdentekevistä asioista.

Nytkin naputan tätä parvekkeella, iPadilla. Painan virtuaalinäppäintä ja tuotos näkyy kaikille. Sen jälkeen lähdemme rannalle kävelylle, koska leijasurffauksen MM-kisojen sponsori on Mont Clair -kuohari. Siksi sitä myydään katsomobaarissa 5,5 euroa pullo, normaalin 10 euron sijaan. Meidän pitää ostaa tuliaisiksi kotiin niitä seitsemän. Säästämme näin toimien yli 30 euroa, jolla täällä elää kaksi ihmistä lähes viikon.

Mitä kermaperseitä. Onnekkaita, todella onnekkaita kermaperseitä, ohuella langalla.

PikkuApuri

Kotona toisella puolella palloa

2011-03-09T07:02:00.000+02:00

Oli hienoa muutaman kuukauden tauon jälkeen taas palata toiseen kotiin, toiselle puolelle palloa. Paikallistutut ottivat iloisina vastaan nipistellen vatsasta ja halaten. Hymyjä kaipaa, koska niitä Suomessa harvoin näkee.

Ensimmäinen vuorokausi vietettiin ostoksilla Bangkokissa, joten se ahdistava osuus ja meluisa metropoli meni siinä lentoväsymyksen ohella hyvin. Nyt saa vaan olla.

Elomme täällä on muutenkin sopivasti vakiintunutta - arkiolemista. Ei ole sellaista turistin säntäilyä, vaan jos jalka astuu eteen, sitä seurataan, mutta suuria suunnitelmia koitetaan välttää.

Aamut alkavat edelleen kuntosali+uinti -käynnillä, jonka jälkeen juodaan pitkät aamukahvit partsilla. Sitten keli sanelee mitä tehdään.

Tänä aamuna oli mahtava ukkossade, kun kävimme uimassa. Muunmaalaiset luikkivat parvekkeilleen, kun suomalaiset uivat ja melskasivat vedessä ukkosen pauhatessa ja sateen vihmoessa veden pintaa. Ei nähty salamia, joten sitä oli turvassa oman tyhmyytensä sisällä.

Ruokavalioksi ovat taas vakiintuneet vihannespitoiset paikallisherkut, kana- tai kalapohjaisina. Kunhan on chiliä riittävästi. Ystävämme ja luottokokkimme Pom pitää aina laukussaan tuoretta chilijauhetta, jota voi sujauttaa ateriaan mukaan, jos ravintolan kokki ei uskalla. Suomessa se kuulemma oli tosi tarpeeseen.

Suuri juttu täällä on huomenna alkavat Kite Boardingin MM-kisat, jotka houkuttelevat tuhansia rannalle katsomaan kymmensien metrien lentoja, voltteja ja muita ketkutuksia. Nuo selät todella jaksavat heilua! Sinne siis mekin suuntaamme, koska tuultakin on luvattu reippaasti ja sen ylle aurinkoa, ilman pilviä.

Eipä tässä muuta raportoitavaa kuin kansanedustaja Tyllin legendaarinen: "Siitä lähdetään että tähän on tultu!"

PikkuApuri

Upea Mini Cooper tarjolla!

2011-02-27T12:50:00.000+02:00

Koska työ ja elämä eivät enää niin vaadi autoa, se myydään.

Auto on ihan oikeasti kuin uusi, vaikka vuosimalli on 2007. Jos olet Minin perään, nyt on tilaisuutesi. Hieno auto, jolle ei ole enää käyttöä.

Täältä lisätiedot (http://www.nettiauto.com/mini/cooper/3801454)

Pikkuapuri

Vierivä kiva ei sammaloidu

2011-02-25T18:09:00.000+02:00

Pakko myöntää, mutta taas yksi (hieman muunneltu) klisee on tosi: Vierivä kiva ei sammaloidu.

Kuukausi sitten työmaailma kaatui päälle. Nyt, kuukausi myöhemmin, kaikki on paremmin kuin koskaan ikinä. Neljän vuoden unelmaa päästään vihdoin rakentamaan, uudet "työkaverit" tuntuvat mahtavilta, täysin uusi sivujuonne uralla on alkumetreillä ja taas on kipinää monissa silmissä.

Enää pitää hoitaa Mini pois tallista, sillä tarvitsemme Piuskin kanssa autoa nyt ja jatkossa yhtä paljon kuin Libyan kansa Gaddaffiaan.

Ensi viikko aikaa konseptoida uuden asiakkaan työ ja perjantaina Finskin kallistuvin siivin mökille Hua Hiniin, vaimon viekkuun.

Vaikka olo onkin nyt mahtava, niin takki on täysin tyhjä. Pakko ladata pari viikkoa ja tulla sitten täydellä takilla tyhjentämään Manillan tilat. Tuoleja, sohvakalustoja anyone?

Jahas, Bushmills onkin lasista loppu. Se on moro!

P.S. Sagaformin (viski)lasit ovat pohjastaan hyrräpyöriviä. Eipä pääse kiva sammaloitumaan niissäkään.

PikkuApuri

Suoraa puhetta ja omia tekoja

2011-02-20T15:28:00.003+02:00

Minkä takia meidän pitää siistiä kaikki mitä ajattelemme? Hävittää kaikki haju ja tunne. Koska olemme kytköksissä toisiin yrityksiin ja ihmisiin. Kuitenkin: Hyviä kavereita sanotaan hyviksi juuri siksi, koska he hyväksyvät ja pitävät sinusta omana itsenäsi.

Itsekin kirjoitin taannoin yritykseni puolesta tiedotteen, joka oli fiksu. Oikeasti teki mieli sanoa vittusaatana viissataakertaa. Se olisi ollut sen tiedotteen ainoa viesti. Vittusaatana. Vittusaatana. Vittusaatana. Vittusaatana. Vittusaatana. Vittusaatana. Vittusaatana. Viisisataa kertaa.

Olen nimittäin ollut viimeiset viikot niin saatanan kypsä. Onneksi olen tällainen laamasielu, joka rakastaa eikä osaa vihata. Itseäni vain murjon.

Silti, koko firman uudelleenluonti kolmessa viikossa ei paljon yöunia antanut. Sairasta touhua. Monesti ajattelin heittää lusikat nurkkaan. Fuck this shit. Miksi taistella taas? En kuitenkaan halunnut luopua siitä, mitä viidessä vuodessa on saatu aikaan. Meillä on hyvä maine mukavina miehinä ja rehtinä yrityksenä.

Alf Rehnin Vaaralliset ideat on ainoa oikeasti aivoa liikkuttanut "asia-/ businesskirja" koskaan. Hänkin kaipaa totuuksia tiskille. Vain siten voi edetä. Sydän edellä, niin jalat kyllä seuraavat perästä, tai:

Head first, then foot
Then heart sets sail
(Fez/ Being born by U2)

Kyse on uskalluksesta. Hylätäänkö minut suorapuheisempana? Mitä muut sanovat? Tilaako kukaan erilaiselta mitään? No Alf on esimerkki siitä, että kyllä tilaavat - moninkertaisesti.

Nyt vasta olen alkanut varsinaisen yrittäjyyden tien, nimittäin omani. Katson, saanko aikaan jotain uutta, jotain mitä itse haluan luoda ja tehdä. Jos onnistun, läheisimmät ja rakkaimmatkin onnistuvat. Kun tekee muille muiden töitä, saa kokemusta ja rahan muiston.

Pikku Apuri

(2kpl:tta) Käsinvalmistettuja Thaivalaisimia

2011-02-16T12:18:00.000+02:00

Nyt myynnissä viimeiset kaksi kappaletta upeita käsinvalmistettuja thaivalaisimia, jotka on itse tuotu HuaHinista, Thaimaasta.

- runkovahvike valurautaa
- runko aasialaista tummaa puuta
- japanilainen punainen tatamikupu
- EU-hyväksytty (CE-leima)
- Koko: 170cm korkea, 80cm leveä, 40cm syvä

Nouto Turusta (Manillan tehdas), painaa 15-20kg.

Tarjoa: jari@pikkuapuri.fi / 040-8275658.

Kun puolue antoi ihmiselle "avaimet käteen"

2011-02-07T11:06:00.000+02:00

Keskustan päätös avata oma "radiokanava", eli avoin Spotify-soittolista on aika outo veto. En tiedä onko päätös Keskustan itsensä vai mainostoimisto Skandaalin? Onko tuo tahallinen kohunherättäjä vai esimerkki siitä, kun ei tiedetä mitä tehdään?

Kappalelistalta löytyvät kaikki "sopivat" aina Irwinin Haistakaa paska koko valtiovallasta Aldolf Hitlerin kuuluisiin puheisiin.

Kyllähän tuo minuutiksi piristi maanantaipäivää, mutta enpä usko sen tuovan "nuorison ääniä".

Pikku Apuri

Pieni kotikuntosali

2011-01-30T13:38:00.001+02:00

Olimme 1,5 vuotta vaimoni kanssa Elixian kuntosalijäseniä. Sen hinta oli n. 70€/kk.

Koska asumme aivan salin vieressä, emme koskaan käyneet siellä saunassa, vaan aina kotona. Aina silloin tällöin itsestään ilmoittama selkäkipu teki puolestaan siitä selvää, etten jumpissa hypiskellyt. Tuntui siis hieman kalliilta käydä punttisalin puolella tuohon hintaan.

Ja onhan se sairasta, ettei tervettä vaihtoehtoa löydy esim. Elixian vaihtoehdoista. Miksei olisi 10 kerran kortteja, kertakäyntejä, jne.? No, kehittäkööt itse toimintaansa.

Kotimme parvella oli sopiva 10m2:n tila, jolle emme olleet keksineet aiemmin järkevää käyttöä: siellä oli Fat Boy -lukunurkkaa, musiikkitilaa, jne., mutta eivät koskaan tulleet arkikäyttöön.

Vuodenvaihteessa päätimme tehdä sinne tilaa pienimuotoiselle kotikuntosalille. Hankin meille hyvän, matalan kuntopyörän, Tunturin F30R rekumbentin, joka onkin osoittautunut loistavaksi kuntoiluvälineeksi. Jo 30 minuutin intervallipolkeminen (n. 130-140 sykkeellä) kuluttaa 350 kilokaloria.

Aerobisen vastapainoksi ostin vastapainot ;) Selailin internetin sopukoita vuorokauden, ennen kuin törmäsin hakemaani. Flexbell -käsipainot ovat loistavat. Molemmissa oma jykevä telineensä, mihin painot laskea, mutta niiden mekanismi vasta nerokas onkin: Kahvasta väännetään haluttu paino, 2-10kg:aa, ja kun nostat painot ylös, haluttu painomäärä tulee mukana.

Musiikit korville tai Kindle hyllylle ja polkemaan. Päivittäin vähintään se 30 minuuttia. Siihen päälle 15 minuutin punttikuuri ja venyttely. Sen jälkeen omaan höyrysaunaan. Tekee sen ennen tai jälkeen työpäivän, olo on mahtava.

Investointi maksoi 620 euroa, koska ostin alunperin Tunturin Outletista vanhemman pyörämallin, josta kuitenkin puuttui osa. Sain siis uuden mallin 55% alennuksella tilalle ;). Jos ajattelee, että molemmat käytämme laitteita lähes päivittäin, maksaa investointi itsensä takaisin nopeasti, ja ennen kaikkea: "Salilla" tulee käytyä!

PikkuApuri

Thaimaalainen Green Curry

2011-01-28T19:32:00.004+02:00

Okei, ei tämä ole ihan se, mitä master chef Pom meille taituroi Hua Hinissa, I Rice -raflassaan, mutta tämä on hänen opeillaan väsätty, niistä aineksista mitä Suomesta saa talvella. Varsinaiset mausteet olemme kuitenkin tuoneet Thaimaasta (curry, chilit, jne.)

HUOM! Ruuanlaitto aloitetaan tietysti kaatamalla kokeille isot viinilasilliset tai Sandeman Old Invalid -portviinit. Onko muuta tapaa?

Mikään ruoka ei voi olla huono, jos sen alkuvaiheessa pilkotaan sipulit, valkosipulit ja limet. Kuvassa liikaa limeä, mutta niistä osa tuleekin drinksuihin :)

Kanafileet saa halkoa sopiviksi könteiksi.

Homma alkaa kuullottamalla sipulit ja valkkarit öljyssä.

Sitten lisätään kookosmaito ja Thai Green Curry Paste + tuore currymauste, jos löytyy. Chiliäkin voi lisätä joukkoon, jos on tulisen ystävä. Kiehautus.

Tiput sekaan. Lopuksi kun kanaset on hiljaisella tulella kiikkuneet 15 minuuttia, lisätään Thai Fish Sauce, Soy Sauce, sekä ruskea sokeri. (Limelohkotkin voi lisätä, jos haluaa happamuutta/ kirpeyttä mukaan). Annetaan tytistä minuutti ja koristellaan korianterin lehdillä.

>>>

Thai Green Curry -resepti, (jota voi siis säädellä omien makutottumusten mukaan):

500-600g kanafiletta (luuton)

400 ml kookosmaitoa

3 kukkupäällistä teelusikallista Thai Green Curry Pastea

1 tl Thai Fish Saucea

2 tl Thai Soy Saucea

2 sipulia

1 kokonainen valkosipuli
Chilipalkoja kellumaan, makua antamaan (jos tykkää)

(1-2 limelohkoa, mikäli haluat happamuutta/kirpeyttä)

2 tl tuoretta currya

1-2 tl ruskeaa sokeria

Tarkoitus on siis saada limen happamuus, curryn pehmeä tuli ja sokerin makeus tasapainoon, joten maista, maista, maista - joka vaiheessa. Itse suosimme hyvin vähäistä limeä, 1 lohko tai jopa vain lohkomehu puristettuna kastikkeeseen, muuten tulee tosi hapanta, sanoi kettukin sadussa.

Lopuksi Jasmiini-/ Basmatiriisiä kylkeen ja koko hösseli naatitaan rauhassa. Sen jälkeen koisataan pehmein vatsoin. Ja nautitaan viiniä.

Pikku Apuri

Olet mitä syöt

2011-01-25T10:55:00.001+02:00

Nielaise mikroanturi joka vuosi. Kännykässäsi on siihen kytketty skanneri, joka kertoo mitä voit vielä sinä päivänä syödä ja mitä et. Lisäksi se tietää allergiasi ja sinulle epäsopivat ruoka-ainesosat.

Philipsin think tank Eindhovenissa kehittää tekniikkaa. Lisää aiheesta löydät Wiredin Atomic Kitchen -jutusta.

Olennaista tuossa on se, paljonko "työtä" tuokin käyttäjältään vaatii. Jos perustamistietojen jälkeen homma toimii mahdollisimman automaattisesti, ok.

Pikku Apuri

Levi´s nostamassa kaupunkia uusille jaloilleen?

2011-01-24T14:11:00.000+02:00

Muistatteko Levikset? Silloin joskus 80-luvulla piti olla aidot Levikset. Sen jälkeen ovat tulleet muut, ja Levikset jäivät kaappeihin, kehityksen alle.

Itselläni oli onneksi 10 vuotta vanhat Levikset kaapin perällä pölyttymässä. Kun näin ja kuulin Leviksen uudesta Go Forth -kampanjasta, ne housut oli pakko tampata ja pukea jalkaan, edes tukimielessä.

Ja voi sitä henkilökohtaista iloa jo siitä, että vuoden 2001 Levikset sujahtivat paitsi jalkoihin, myös vyötärölle.

(ne istuvat vieläkin paremmin kuin muut farkut)

Mutta kampanjasta, joka on jakanut jenkkikansan kahtia: Levi´s siis investoi taantuneessa Braddockin kaupungissa rakennettavaan nuorisokeskukseen, sekä auttaa kaupungin uutta pormestaria haalimaan ryvettyneeseen paikkaan uutta henkeä ja eloa.

Kampanjasta ja sen etenemisestä kertovat mm. We are all workers -dokumenttivideot.

Ei silti käy kieltäminen, mieleen hiipii hyväksikäytön mahdollisuus. Kuinka tosissaan itsekin taantumassa ollut jättibrändi on aitojen ihmiskohtaloiden kanssa? Jollei kampanja tehoa, tipahtavatko hanskat heti?

Mutta. Tuli myös mieleen johdannaisia koto-Suomeen.

Pulassa olevia vanhoja teollisuus- tai muuttotappiokuntia, johon joku iso, nouseva, tai muuten vain sopiva brändi, tai jopa useat brändit yhdessä voisivat investoida, innostaa ja luoda uutta eloa?

Pienelläkin auttamisella voisi saada hienoa jälkeä, kunhan on tosissaan?

Pikku Apuri

Yksiä huutajia kaikki - toivottavasti

2011-01-15T11:03:00.003+02:00

Mitä haluaisin elämässä toteuttaa? En itseäni vaan omaa tahtoani. Kliseenomaisesti: Haluan että teen elämässäni jotain merkittävää, että toivon mukaan siitä jää edes joku pieni jälki.

Ongelma siitä tulee muiden ihmisten takia. Kohta omaa tahtoa haluaa, tahtomattaan tai vahingossa, toteuttaa 7 miljardia ihmistä, ei ole tilaa. On pakko sopeutua.

Huutajat sopeuttavat muut. Kun huutaa, saa Thaimaassakin tingattua suomenkielellä t-paidan, puhumattakaan muusta. Kun huutaa, muut ovat hiljaa väkisinkin. Huutaminen on väki & vallaton tapa viedä Suomea muualle. Oma tahto ei kysy brändityöryhmän lupaa tai saa tuomarien hyväksyntää. Vittu tehdään, on se ajatus jonka jälkeen tapahtuu tai ei.

Yksi rakkaimmista ystävistäni (niitä on maailmassa kolme) on NCC:n kirvesmies. Hän on tehnyt urakalla kattoja ja vesikattoja 20 plusvuotta. Selkä miehellä meni, rahaa vaan tuli ja meni. Velaton, tyytyväinen perhe asuu peruskämppää ja mökkiä. En ole koskaan kysynyt, mutta jos ajaisi autolla rakennuksen ohi, jonka ystäväni on auttanut rakentamaan, hän saattaisi sanoa sen, tai ei.

Osaa meistä ei kiinnosta oma tekeminen: "Olen vain töissä täällä" on oma jenginsä, eikä siinä mitään, itselleni se ei vaan riitä.

Kukaan ei muista nettijengiä, joka teki n-määrän kampanjoita 2006-2015. Kukaan ei tiedä sitäkään, että teimme ihmisille apua antavan verkkopalvelun tulevaisuudessa. Minä tiedän että tein osan sitä. Minä olin osallisena.

Anunsheh Ansari maksoi 20 miljoonaa dollaria päästäkseen avaruuteen, päästäkseen ISS:lle. Kun hän tuli pois, hän sanoi, että jokaisen pitäisi saada kokea maapallo avaruudesta, ilman rajoja, ilman kahnauksia, sillä se on kaunis. Hän lupasi pyhittää loppuelämänsä siihen, että osa meistä pääsee samaan. Siitä mm. Ansari-palkinto.

Ja ei, se ei ole se pointti että muut näkee jälkesi, jälkeesi. Sinä tiedät jättäneesi jäljen. Se on se pointti.

Pikku Apuri

Työelämän kentillä on käsittämätön määrä mulkkuja

2011-01-10T19:53:00.002+02:00

No niin. Tarkoitus oli lopettaa, tai ainakin pitää tauko oman blogikirjoittamisen kanssa, mutta ei voi mitään, tämä on terapiaa jonka avulla pää kevenee.

Ja toiseksi, teidän lukijoiden määrä tuntuu vain kasvavan, mitä henkilökohtaisempia kirjoituksia kirjoitan täällä tai Viidakkorummun blogissa. Nyt teitä on jo yhteensä melkein 2000 lukijaa/kk blogeissamme!

Kiitos. Nöyrä kiitos. Toivottavasti nämä eivät ole vain viihdettä, vaan niistä olisi myös tukea, apua tai edes rinnakkaisvitutuskanavaksi!

Niin, aiheeseen. 20 vuoden työssäolo it-/tietotekniikka-/markkinointi-/mainontakentillä on tuonut tukun hienoja asiakkaita, jopa ystäviä, mutta olen tavannut myös käsittämättömän määrän täysiä mulkkuja.

Sellaisia, jolla He-Man tai Kaalimaan Kakara on ollut liian tiukalla patterin ja seinän välissä joskus 1960-1970 lukujen varrella. Ei mitään käytöstapoja, ei empatiaa, ei huumoria. Jos kotona on kamalaa, vittuako sitä työkentälle kaatamaan! Menkää terapiaan, juokaa kaverin kanssa hyvä viski, puhukaa puolisollenne!

Nyt kun asiakaspalvelu on uusi markkinointi ja palvelun väylinä ovat digitaaliset kanavat, joissa puhe on kirjoitusta, tutustukaa nyt herran nimessä ainakin näihin teoksiin:Uusi käytöksen kultainen kirja ja Netiketti.

Ei kuulkaas siitä tule myöskään mitään, jos oma tietämättömyys peitetään vittuilulla tai muuten keljulla käytöksellä. Asioista otetaan ensin selvää, hutkitaan vasta kun ollaan varmoja törttöilystä, ja silloinkin lempeästi. Jos edustat matkailuyritystä, kauppaa tai mitä-vaan yritystä, voit olla varma siitä, että huudan mulkkuutesi kaikille tutuilleni, lempeästi hymyillen. Käykö sitten kauppa?

Jos luulet käyttäytyneesi kuin the true mulkku ainakin, hanki käteesi David Lynchin mestarielokuva, Straight Story. Tunge se ... elokuvakoneeseesi ja ota rakastasi kädestä. Istukaa ja katsokaa se elokuva.

Leppeämpään huomiseen ja alkuvuoteen.

Pikku Apuri

Glaedelig Jul

2010-12-22T16:12:00.000+02:00

PikkuApuri

2kk töitä ilman puhelinta tai tapaamisia

2010-12-20T20:05:00.000+02:00

2kk:n Thaimaapesti oli oiva keino testata digitaalisten medioiden tehoa työkäytössä. Puhelut Suomeen maksavat paljon, joten käyttöön jäivät Twitter, Facebook, Blogit ja sähköposti.

Yleissummauksena voinee sanoa sen, että vain Facebookissa oli tiraus kaksisuuntaista informaatiota ja sekin kourallisen "ystävän" toimesta. Samat "kuusi naamaa" kommentoivat ja keskustelivat. Kiitos heille siitä.

Aikuisten leikkikenttä

Ns. uusien mediakanavien käyttö on Suomessa ainakin vielä täysin "leikkiä".

Oli hämmästyttävää huomata, että ammattilaisetkin, joiden tehtävä on myydä ja valistaa asiakkaitaan uusista mediakanavista, eivät käytä niitä itse siihen, eli ns. asia- tai työkommunikointiin. Olemme vielä täysin sähköpostin ja puhelimen vankeja. Yritystenkin FB-sivut ovat vain mainosten pukkaamista ulos, samaa mitä ollaan totuttu tekemään lehdissä, radiossa ja tv:ssa.

Poissa olet poissa

Kaukana oli todella yksin. Työtiedot ja muu info kulkivat katkonaisina sinne kauas. Lopulta oli turvauduttava kännykkään saadakseen tietoa. Se maksoi yritykselle runsaan 1000€.

Kokeilu oli erittäin opettavainen (ja hieman lannistava). Olemme vielä jumissa vanhoissa työtavoissa ja tottumuksissa. Ainahan uuden käyttöönotto (käyttäjäevoluutio) vie aikaa, mutta nyt ollaan "leikitty" jo muutama vuosi. Olisiko aika muunkin? Kirjaudun ulos.

PikkuApuri

2kk Thaimaassa - mitä jäi päähän?

2010-12-10T06:25:00.000+02:00

Käteen jäi vuoden vaatteet sekä taulut Suomikotiin, mutta mitä jäi päähän 2kk asumisesta Hua Hinissa?

Toinen elämä. Nyt meillä on täällä täysin erilainen, toinen elämä. Se tarvitsi turismi-tasolta siirtymistä syvemmälle. Se tarvitsi paikallisia hyviä ystäviä. On hienoa elää Turussa ja Hua Hinissa loppuikänsä.

Meillä on myös paljon opittavaa thaiasenteesta elämään, työhön ja muihin ihmisiin. Thain ystävänä on helppo ja hyvä olla. Syödä voi aina, huumori on koko ajan pinnassa ja työntekokaan ei ole niin totista puurtamista mitä Suomessa.

Täällä tehdään kuitenkin pitkää päivää. 15 tuntia on normityöpäivä palvelukeskeisessä maassa. Mutta se 15 tuntia ei ole suorittamista. Heti kun on aikaa, häivytään hetkeksi muualle tai otetaan tirsat. Aika on niin arvokasta, että se käytetään hyvästi. Ei ole eläkettä, tai eläkeikää. On vain elämä.

Nyt ns. ulkoa katsottuna Suomi ja suomalaiset juoksevat ihan älyttömästi vain työhön liittyvien asioiden perässä. Mediassa työ saa valtavan peiton. Ihmisten väliset keskustelut peilaavat oikeastaan vain työhön liittyviä asioita.

Ikään kuin "elämä" ei olisi niin tärkeää. Vain työn kautta olemme sitä jotakin. "Elämähän" on suurimmaksi osaksi tylsää täytettä työlle, koska teemme töitä aina ja kaikkialla. Me "verkostoidumme kentällä", emme pidä hauskaa ystävien kesken.

Kuten täällä Thaimaassa tehdään, tarvitsemme aikaa todellisten ystävien kesken. Se vaan ei ole helppoa. Onko meillä oikeasti sellaisia ystäviä keiden kanssa on kiva olla? On monia, keiden kanssa on kivoja iltoja, mutta mikä on ystävyyttä?

Ne tunteet, jotka ovat myllertäneet sisällä vuosia, vahvistuivat täällä - muualla. Alkaa hyväksymään itsensä sellaisena kuin on ja millaiseksi on tulossa.

Lennonin kuulu sanonta "life is what happens to you while you're busy making other plans" kannattaa ottaa todesta. Naps ja olet 68-vuotias. Ei ole eläke-elämää. Elämä on nyt.

Elämässä on liian vähän viskiä juovia, sikareita polttavia, pleikkaripelaajabuddhamunkkeja.

Elämän voi ottaa rennommin.

Rakkaita ystäviä on etuoikeus auttaa. Tässä Pom oppii, miten hyväksyä kommentit uusilla verkkosivuillaan.

Elämässä kellutaan liian vähän traktorin sisäkumeilla.

terkuin,

ajoittaiseen Buddhismiin ja humalaan taipuvainen, urheileva entinen skeptikko-agnostikkohippi, joka puhuu liikaa verkossa ja liian vähän sen ulkopuolella

P.S. Hyvää Joulua ja vähemmän työkeskeistä vuotta 2011

Niinistö tai sotilasjuntta?

2010-12-07T10:58:00.001+02:00

Täällä Thaimaassa oleillessa arvostaa Suomen poliittista tilannetta, vaikkakin politiikka itsessään siellä on täysin tyhjiössä.

Meillä taitaa Suomessa olla asiat niin hyvin, että purnausta syntyy pienistäkin turhista jutuista, koska isoja ei ole enää? Tulee (taas) mieleen Louis CK:n video Conanin showsta pari vuotta sitten.

Nyt, huikeasti rakastetun Thaimaan kuninkaan syntymäpäivän jälkeen huomaa, että ihmiset täällä rakastavat vanhaa kuningastaan, koska pelkäävät mitä tuleman pitää sen jälkeen, kun hurjat 60-vuotta maataan hyvin hallinnut monarkki kuolee. Ottaako sotilasjuntta naapuri Burman/ Myanmarin tapaan vallan väkisin?

Itsekin asunto-omistajana miettii miten maalle käy jatkossa? Uskon, että Thaimaa on jo niin kovassa taloudellisessa vauhdissa ja kansainvälisen turismin johtotähtiä, että maalle käy hyvin. Vaikkakin maa on kahtia jakautunut köyhän maaseudun ja rikkaiden kaupunkien välillä, pitää toivoa ymmärryksen ja kompromissiratkaisun nimeen.

Suomen itsenäisyypäivän jälkeen miettii, että Suomessa kaikki Soinit ja Räsäset saavat juosta vapaana puhumassa, ja saavat siitä vielä rutkasti rahaa sekä valtaa. Vapaus ja oikeus puhua ei tosiaankaan ole muualla selvää.

Naapurissa Burmassa/Myanmarissa Aung San Suu Kyi (turkulaisittain: ain saa suun kii) puhui ja tuomittiin sen jälkeen kotiarestiin, jossa vietti 15 vuotta ennen vapautumistaan viime kuussa (saa nähdä kauanko nyt vapaus kestää?).

Meillä Suomessa monet ovat näemmä jo "hyväksyneet" Niinistön seuraavaksi presidentiksemme, koska Sauli puhuu asiaa, on isäntämäisen karismaattinen, tietää taloudesta, pitää urheilusta mutta harrastaa paheitakin (nuori vaimoke, tupakka). Kuulostaako tutulta? Pisara Kekkosta perhaps?

Otan mieluusti vastaan uuden presidenttimme, oli hän kuka tahansa. Täällä Thaimaassa eletään epävarmuudessa. Hyvin alkanut nousu voi kääntyä jopa sisällissodaksi? Vapaus puhua, olla ja mennä on suuri etuoikeus.

Pikku Apuri

(thaiapurilta) Palo- ja evakuointikoulutus

2010-12-07T10:12:00.000+02:00

Osallistuimme tänään talossamme järjestettyyn palo- ja evakuointikoulutukseen. Kaksi tuntia teoriaa, kaksi tuntia käytännön harjoituksia. Tulipa pamautettua aika monta elokuvamyyttiä tohjoksi.

Käytännön harjoitteissa sammuttelimme jauhesammuttimella paloja, tukahdutimme peukalolla palavan kaasupullovuodon, poltimme tupakkaa bensalasissa ja kaasupurkauksessa, jne.

Taloyhtiömme omistaja sammuttaa palavan kaasuvuodon nopealla ranneliikkeellä.

Palokunnan jäsen näyttää miten 17Kg:n palavaa kaasupulloakaan ei tarvitse pelätä. Kaasu ei kulje pulloon, vaan sieltä pois.

Tässä vedetään tupakkia kaasuvuodon läpi.

Ja samaa tupakkaa bensaa puolillaan olevassa lasissa.

Lopuksi kiiteltiin toisiamme ja palokuntaa hienosta koulutuksesta.

Thaiapuri

Joulu tuli jo kesäkuussa

2010-12-01T07:23:00.001+02:00

Vaimoni jäi kesäkuussa vuodeksi vuorotteluvapaalle. Olimme jo aiemmin suunnitelleet "vapaavuodelle" asioita joita halusimme kokea, nähdä ja tehdä. Nyt vuosi on puolessa välissä, ja tämä kulunut puolivuosi on ollut elämämme paras.

(Itävallan Achenseessa lennettiin rautakotkalla 80km/h 200m korkeudessa 2km korkean vuoren päällä)

Jo kesällä näimme Itävallan alpit, Italian maaseudun ja Pearl Jamin Berliinissä. Syksy meni työputkessa lokakuulle, jolloin lensimme tänne Hua Hiniin, "mökillemme", jossa nyt olemme olleet 1,5 kuukautta.

Nyt, Joulukuun 1. päivänä on sopivaa kiittää teitä kaikkia, jotka olette mahdollistaneet meille elämämme hienoimman puolivuoden, ja tehneet kaksi ihmistä hyvin hyvin onnellisiksi. Sanat eivät koskaan riitä, ei nytkään, joten kuva kertonee lisää.

Rani Salminen ja Jukka Kokko

Kaverini ja työkaverini Viidakkorummusta. Ei mitään mahdollisuutta olisi ollut, jos eivät nämä kaksi taistelijaa olisi nostaneet profiiliaan ja ottaneet Viidakkorummusta suurempaa otetta. Toki täälläkin töitä on tehty, muttei lähellekään sitä mitä pojat Manillassa ovat venyneet. Suuri kiitos meidän molempien sydämestä ja hyvää joulua sällit!

IKEA Raision tavaratalon johtaja, Martin Bonekamp

Tackar Martin! Utan ditt varmt hjärta det här ... could not be possible. Thank you Martin from both of us.

Mainostoimisto Satumaa

Suurin ja pitkäaikaisin kumppanimme ja työnantajamme. Ilman kaikkia teitä siellä emme Pian kanssa olisi täällä. Niin simppeliä se on. Projektit kulkevat välillämme jo ilman minuakin, joten kiitos ja hyvää joulua kaikille sinne.

OSG:n Tony Alin, Place Marketingin poppoo, Revolverin jengi, Hungryn pojat, Nitron head honcho Leevi Parsama, Mainostoimisto Maaliskuu (sain Mari kuukauden oikein kirjoitettua!)

Muut työnantajamme. Ette ole tekään unohtaneet meitä, vaan töitä tulee tasaiseen tahtiin ja ne sujuvat hyvin kanssanne. Kiitos kaikille muistamisesta ja hyvää joulua jokaiselle tasapuolisesti.

Lopuksi:
Ainoa asia joka hieman tässä vielä askarruttaa, ja tarkkaavaisemmat sen varmaan havaitsevatkin, on se, että vuosi on vasta puolessa välissä. Pitää varmaan pistää anomus toisesta puoliskosta vetämään :) Älkää pojat huoliko, ei näin pitkää, mutta jos muutaman viikon vielä keväällä saisi?

Hyvää Joulua kaikille täältä kaukaa! Kha pun kap ja kha pun kaa,

Jari ja Pia

(thaiapurilta) Käveleminen

2010-11-29T10:46:00.000+02:00

Jalkaa toisen eteen on aliarvostettu harrastus ja urheilumuoto - kaikkialla, mutta ainakin täällä, jossa jenkkityyliin mennään joka paikkaan autolla tai skootterilla. Me ei.

Joka aamu alkaa 6-12km (riippuu fiiliksestä) kävelyllä. Sen jälkeen kotiin töihin kun Suomi heräilee.

Rannalla yleensä tuulee, varsinkin aamuisin, joten sitä pitkin ja eestaas. Välillä toki pitää pulahtaa mereen, koska reipas ja pitkä kävely 32C -asteen lämmössä on hikilinkohommaa. Tässä kuvia tämän aamun kävelyltä.

Löytyy täältä myös miesten suosittuna paitamerkkinä, siis U2.

Hmm, tämä paljastaa, että kuntoilu vaatii välillä virvoitusta.

Benji oli jäänyt jälkeen.

Thaiapuri

Elämäyrittäjät ry.

2010-11-26T16:44:00.001+02:00

Olen 2000-luvulla liittynyt, osallistunut ja ollut mukana useissa eri järjestöissä, koska on ollut tarkoitus vaikuttaa hyviin asioihin. Alla olen luetellut muutamat niistä tahoista, joissa olen ollut mukana sekä niiden kuvaukset:

Turun Yrittäjät ry.
- Perinteinen, lievästi vanhoillinen yrittäjäyhdistys vanhemmille perinteisemmille yrittäjille. Järjestää koulutuksia, "iltatansseja" ja kuuluu sekä Varsinais-Suomen että Suomen yrittäjäjärjestöjen alle (joka on se huonoin puoli).

Porkkanamafia (Carrotmob)
- Vapaaehtoisryhmä, joka järjestää tempauksia kauppoihin, ravintoloihin jne. Tapahtumien extratuotoilla parannetaan tapahtumakohteen ekologista jälkeä ja tuetaan kestävämmän kehityksen periaatetta. Turun Porkkanamafia on odottanut jo kaksi vuotta vastausta Turun Kaupungilta ja Kauppahalliyhdistykseltä, joille ehdotimme yhteistempausta v. 2008.

TSOY, eli Turun Seudun Ohjelmistoyrittäjät
- Ideana verkostoitua ja verkostoida Turun alueen IT-sektorin yritykset, korkeakoulut ja kaupungin tahot. Lisää kauppaa yhdessä!

Pienyrittäjät
- Pienyrityksiin ja niiden toiminnan parantamiseen keskittyvä maanlaajuinen järjestö.

Ekologiset yrittäjät
- Nimensä mukainen, ihan alkutaipaleella.

SYY ry., eli Suomen yhteiskunnallisten yrittäjien järjestö
- Nimensä mukainen kokoonkerääjä ja verkosto.

Olen osan jättänyt pois ja lisäksi ONEn, Amnestyn, KIVAn ymv. globaalit toimijat, koska ne ovat kuitenkin "vain tukirahan maksua".

Elämäyrittäjät

Yksikään luetelluista ei ole ollut se täyskymppi, joten olen ajatellut että jos perustaisi sellaisen? Uusi yhdistys voisi olla työnimeltään Elämäyrittäjät.

Siitä voisi luoda sellaisen "järjestöjen voileipäpöydän", eli tuoda kaikista muista hyviä puolia ja kehittää yhdessä lisää. Yhdistys tulisi keskittymään elämän ja työn tasapainoiseen, onnelliseen yhdistämiseen. 2010-luvun onnellinen elämä vaatii hyvän työn ja hyvä työ taas onnellisen elämän.

Yhdistys tukisi avoimia ohjelmistoja, toimintatapoja ja oikeuksia.
Se kannustaisi terveeseen, mutta hyvään ruokavalioon.
Se kouluttaisi kestävän kehityksen ja omatuntotalouden voimalla, de-growth -liikkeestä myös parhaat ajatukset napsineena.
Sen tiloissa vierailisi hyviä puhujia erilaisilta elämän aloilta. Radikaaleja ajattelun uudistajia ja lempeitä partasuita.
Se olisi täysin läpinäkyvä: Jäsenmaksut, tulot ja menot kaikille näkyvissä.
Sen lausunnot voitaisiin toteutettaa "ultrademokraattisin" tavoin, eli avoimina nimellisinä nettiäänestyksinä. Voittava kanta olisi aina oikea.
Jne.

Jos joku olisi kiinnostunut lähtemään mukaan uuden, samanhenkisiä ihmisiä, yrittäjiä ja yrityksiä kokoavaan porukkaan, voipi pukata aluksi sähköpostia jari(at)pikkuapuri.fi.

Olisiko tuollaisessa järkeä? Tarvitaanko tai mahtuuko Suomeen vielä yksi järjestö? Onko meillä aikaa nostaa moinen kartalle?

PikkuApuri

Koska saamme pankkipalvelut 2010-luvulle?

2010-11-20T06:31:00.002+02:00

Sampo Pankin iPhone -sovellusta lukuunottamatta pankkiemme verkkopalvelut ovat jääneet 1990-luvulle. Miksi kehittää mitään, kun kansalle kelpaa Windows 3.1 -aikainenkin palvelumalli?

Täällä Thaimaassa toimivan Kasikorn -pankin verkkopankki hakkaa kaikki käyttämäni suomalaiset sähköiset pankkipalvelut ihan 6-0. Suomi, tietotekniikan tukioppilas.

Markkinoilla on tilaa, mutta ihmisillä on vielä pitkä matka kuljettavanaan, jotta luottaisimme uusiin tulokkaisiin, esim. Balancion:iin.

Seuraava esimerkki kuvastaa hyvin missä edelleen mennään, vaikka siinä suuri syyllinen onkin Europcar -autovuokraamo.

Kun yritysten palvelu ei ole maalaisjärjen tai 2010-luvun tasolla

Vuokrasimme kesäkuussa 2010 auton Munchenistä kesäreissuamme avittamaan. Ko. vuokrauksesta tuli Mastercard-tiliotteen kertomana joku ihmeellinen Super LWD:ksi nimetty veloitus marraskuun puolessa välissä - viisi kuukautta vuokraamisen jälkeen!!!?

Koska veloituksesta ei voinut päätellä mistä on kyse, yritin kysyä asiaa sähköpostitse Europcarin agentilta (Auto Europe), jolta auton vuokrasimme, mutta en ole vieläkään (viikko kysymäni jälkeen) saanut vastausta. Heillekin kelpaa palvelu vain siinä vaiheessa, kun eivät ole saaneet rahaa. Maksun jälkeen ei kiinnosta.

Tällä välin Luottokunta/Nordea suuressa viisaudessaan oli lähettänyt paperisen kirjeen kotiimme, jossa tiedustelivat onko ko. maksu aiheellinen? Kun vastausta ei tullut (koska olemme poissa kotoa), molemmat Mastercard -korttimme pantiin asiaa muuten vahvistamatta katki. Asiasta tiedämme vain, koska asunnossa oleileva ystävämme ilmoitti ko. kirjeen saapuneen. Luulimme että sekin on taas kuusisivuinen mainos-spämmi, mitä pankit harrastavat usein, ja emme käskeneet avata kirjettä.

Missä oli maalaisjärki tai edes sähköinen palvelu? Pankin suojatut sähköpostit, SMS, soitto puhelimella, jne.?

Ainoa vahvistuspyyntö oli paperikirje kotiosoitteeseen! Edellytetään, että ihminen on vain kotonaan. Hän ei saa olla mökillä, lomareissussa, saatika kakkosasunnollaan ulkomailla? Edellytetään 1980-lukua.

Nyt olemme sitten täällä kaukomaassa ilman luottokortteja (vaimolla oli rinnakkaiskortti, niin sekin meni poikki). Onneksi meillä on pankkiliput ja -laput sekä tunnukset mukana sekä oma thaitili paikallisessa pankissa, joten ei meillä hätää ole. Jollemme olisi varautuneet itse, hätä olisi suuri.

Hävetkää pankit

Voitte olla palvelutasoltanne ylihuonoja jäänteitä menneisyydestä vain siksi, ettei meillä ole vielä vaihtoehtoa. Ei ole myöskään vielä tarpeeksi luottamusta kokonaan uusiin toimijoihin, ja täten emme voi muuta kuin valita teistä 5-6:sta huonosta vaihtoehdosta jonkun.

Tulee vielä päivä, kun joku teistä tajuaa (veikkaukseni juuri nyt on S-pankki), että hyvällä offline ja online -palveluilla on mahdollisuus saada äkkiä monen kilpailijan asiakkaista suuri osa itselle.

Pikku Apuri

(thaiapurilta) Ruokailu ja sen hinta Hua Hinissa

2010-11-19T05:36:00.000+02:00

Täällä syödään ulkona, koska se on edullista ja tarjontaa on niin paljon. Tähän olemme nyt keränneet tänne tuleville muutamia vinkkejä hyvän ruuan edukkaista paikoista.

Intialaista täällä saa muutamasta ravintolasta. Se on toki hieman kalliimpaa kuin thairuoka. Parhaaksi mainittuun ravintolaan emme vielä ole ehtineet, koska se sijaitsee Kaoh Takiabin (pyhä vuori) puolella kaupunkia ja kuulimme vinkin vasta hetki sitten.

Yllä kuva puoliksi syödystä isosta ateriasta Taj Mahalissa, Hua Hinin keskustassa (Hiltonin alapuolella). Tuo 6-7 ruokalajin ateria maksoi n. 14 euroa kahdelta (juomineen) ja oli maultaan hyvää keskitasoa.

Vakiopaikkamme aivan talomme edessä. Ystävämme Pomin pitämä thairavintola I Rice, jossa saa edullista ja hyvää thairuokaa, tilausruokaa sekä pastoja. Pasta-annokseni oluen kera maksaa n. 2 euroa ja Piuskin thaimaalainen kanacurry saman verran.

Mättöpäivän kuningas on läheltä juna-asemaa löytyvä LouLou's, ranskalaisrafla, jonka kebablautanen on hurjan hyvä kaloripommi. Pari sellaista oluineen ja soodavesineen kustantaa kahdelta matkaajalta 12 euroa. Keskiviikkoiltaisin ravintola järjestää avoimia jazz-iltoja, joka kannattaa kokea matkallaan.

Meksikolaista täältä saa tietääksemme vain Terrace90 -nimisestä paikasta, joka on Soi 90:llä, aika kaukana keskustasta, ja sielläkin keskellä jorpanderia.

Entinen Sofitel -huippuhotellin kokki osti ja rakensi omalle tontilleen viihtyisän ruokapaikan. Hintataso on keskiluokkaa. Yllä oleva setti oluineen ja soodineen n. 13 euroa.

Matkalla biitsille/ biitsiltä poikkeamme usein tanskalais-thairafla Jailhousessa, joka on edullinen kursailematon ruokala, jossa on hyvää ruokaa. Thaisafka oluella 2,3 euroa.

Ystävämme Pom tekee huomenna meille thaimaalaisittain maustettua kala-ateriaa, mutta tässä tulos, kun päätimme pyytää hältä lihapullat muusilla. Ehtaa suomiruokaa tuli (koska Pomilla on suomalainen himopyöräilijäaviomies Marko?). Kustannus oluineen kahdelta 8 euroa.

Lempipaikkamme rannalla on Veranda Lodge, josta saa 10 eurolla aurinkopedit koko päiväksi ja sillä samalla hinnalla myös syö/juo ja käy melomassa kajakilla jos haluaa. Yllä ateriaosat odottavat riisejään.

Esimerkit ovat siis vain murto-osa kaikesta, mutta antavat hyvän käsityksen hinnoista ja ruuan monipuolisuudesta täällä. Bon appetit!

Thaiapuri

KoruLiitolan TAG Heuer ja Raymond Weil -ilmoitus

2010-11-18T03:17:00.000+02:00

KoruLiitolassa on 27.11. TAG Heuer ja Raymond Weil -päivä. Siihen piti saada suuri, TS:n etusivun alaosan peittävä ilmoitus. Päätettiin mennä tällä kertaa Audimieslinjalla, ja sehän kannatti. Saimme merkkien maahantuojaltakin ison hymiön.

Pikku Apuri

Thaimaalaista ja intialaista osaamista Suomeen

2010-11-16T12:55:00.001+02:00

Kun saavuin tänne toiseen kotiimme, aloin heti kiertämään mainos- ja it-yrityksiä tarkoituksena löytää mahdollinen kumppani täältä.

Heti kolmannella tärppäsi, ja nyt kauttamme saa thaimaalaista ja intialaista mainos- ja it-tuotantoa Suomeen.

Yrityksellä on Thaimaassa vajaa 20 työntekijää ja Intiassa n. 50. Eli ainakin intialaisen mittapuun mukaan kyse on pienestä yrityksestä.

(...näkee kumpi oli kävellen liikenteessä)

Yhteistyöyrityksemme suunnittelee ja tuottaa alueemme suosituinta, korkealaatuista paikallislehteä, joka ilmestyy täällä kerran kuukaudessa. He toki tekevät myös paljon verkkotuotantoja, mainoksia ja muita, sekä perustivat juuri kielikoulun tiloihinsa.

Suurin tuotto heille kuitenkin tulee rakennus- sekä koulumaailmaan suunnatuista extraneteistä, joiden kautta eri ryhmittymät pääsevät ajantasalle toistensa tekemisistä.

Tuotantoihinsa tutustuneena voisin verkkosivupuolelle suositella yrityksen hyödyntämistä, jos sivujen tekoon varataan riittävästi aikaa, eikä haluttu taso ole sieltä high end -päästä. Mainos- ja taittotöissä kokemus ja nopeus tuntuu olevan suurempi.

Katsotaan tuleeko yhteistyöstä konkreettisesti toimiva? Ainakin henkilökemiat natsasivat n. 1,5 minuutin jutustelun jälkeen ja kaverivaiheeseen tarvitaan ehkä vielä yksi palaveri.

Pikku Apuri idästä

(thaiapurilta) Remontointia

2010-11-12T07:48:00.001+02:00

Asuntomme oli muuten valmis, mutta kaipasimme tänne peiliä sekä eteiskeittiöön lisää kaappitilaa.

Yhteys respan kautta puuseppään, joka saapuikin tunnin päästä mittailemaan, röökiä polttelemaan ja mumisemaan. Tarjous oli suhteessa muuhun hintatasoon täällä kohtuu kovanlainen, 25 000BHT:a, eli 550 euroa, mutta eipä meillä ollut suuria hinkuja juosta kisaamaan siitä.

Paria viikkoa myöhemmin sisään ryntäsi seitsenhenkinen asennuskombo (ovat juuri tätä kirjoittaessa loppusuoralla). Hirveä tohina ja ryminä, mutta kyllä tapahtuukin!

Keittiötila/ eteinen saa mittatilauskaapiston, jonka sisään saamme jääkaapin lisäksi matkalaukut, varapatjan, golfbägin jne. Lisäksi vaatekaapista (joka oli ainoa säilytystilamme) saamme isot vaatteet kaappiin asennettavalle vaatetangolle.

Piuski äkkäsi, että tehdään vaatekaapin ovista peilit, ison erillispeilin tilaamisen sijaan. Nyt voi ovea kääntää peilauksen tarpeessa haluamaansa suuntaan. Pientä asuntoamme ratkaisu avartaa ihan älyttömästi. Nyt näkee partsilta istuessa vuoret kahteen suuntaan :)

Täytyy kyllä kehua toimintaa. Jälki on huippusiistiä, työnteko nopeaa ja ammattimaista, eikä kukaan jätä tulematta tai ilmoittamatta, kuten niin usein Suomessa.

EDIT: Seitsemän tuntia, seitsemän ihmistä, hienoa, hienoa.

Thaiapuri

(thaiapurilta) Treeniä ja terveellistä ruokaa

2010-11-10T12:52:00.000+02:00

Yksi pääjuttumme tälle parin kuukauden ololle täällä oli kuntoilu. Pistetään jumittaneet päät ja lösähtäneet kropat kuntoon.

Kukka on toki ammattilainen tällaisissa jumppaohjeissa punajuuri-guava -soseineen sekä kakka- ja rautakuulineen, mutta tällaisen selkäkipuisen perusjampan kuuri näyttää hyvin erilaiselta.

(Näkymää juoksumatolta)

Aamu alkaa kuntosalilla, joka löytyy kätevästi talomme 2. kerroksesta. Sieltä löytyvät peruslaitteet, ja aina yleensä saapi rehkiä yksin/ kaksin, sillä moni ei lomaansa salilla tuhlaa.

Minulla setti on stepperi, puntti, juoksumatto, yhteensä n. tunnin, joskus vähemmän. Piuskilla kuntopyörä/ stepperi - venyttely/ jooga.

Sen jälkeen takapihalle ja altaaseen. Siellä vesivenyttelyä, yleistä pulikointia ja muutama veto altaan päästä päähän. Kuntoilun lopuksi 3-8km:n pituinen kävelylenkki, riippuen fiiliksestä ja säästä.

Tuollaisen kuurin kun yhdistää thaisafkaan, joka on aina terveellistä vaikka sitä kuinka lappaisi suuhunsa, tulokset alkavat jo nyt kolmen viikon jälkeen näkyä sekä tuntua. Hieno fiilis.

Kaverini Jaska postissaan tänne ihmettelikin, miksi muualla treenaa muttei kotona? Kotona sitä on vaan henkisestikin läskimpi.

Thaiapuri

Pimeää juttua ja kosmoksen siruja

2010-11-09T07:19:00.000+02:00

Uteliaisuus on suurin voimani. Se ajaa minut aamulla ylös rakkauden avittamana. Vain laiskuus estää sen, etten uteliaisuuteni voimalla kirjoita kirjaa tai sävellä levyllistä biisejä. Muuten, Tremen katsottuani teki meili juosta musiikkikauppaan hakemaan torvi tai alttosaksofoni. Tyydyn kuitenkin laiskuuttani siinäkin vain muutamaan kymmeneen New Orleansin musan klassikkolevyn kuuntelemiseen ja halvan kitaran kömpelöön tapailuun.

Luen lähes kaiken mitä eteeni tömpsähtää, mutta osan luovutan jo alkuvaiheessa, jos lukemani ei tunnu mielenkiintoiselta. Esko Valtaoja on toista maata, tai ainakin sitkeämpiä aineita. Miehen kirjahyllyn sisältö on kunnioitusta herättävä: kaikkea Goottilaisten katedraalien rakennustekniikasta Traci Lordsin elämänkertaan. Oma uteliaisuuteni lienee 5 promillea hänen vastaavastaan, aivan kuten kaikki aine (planeetat, tähdet, me, jne.) universumissamme muodostavat vain 5 promillea "kaiken kokonaisuudesta". Suuri osa on pimeää energiaa, pimeää jotakin.

Eskon uusin kolumni- ja juttukokoelma Kosmoksen siruja, on mielestäni parasta Valtaojaa siksi, että aihelaajuus on paljon muutakin kuin "vain avaruusrojua" (siinäpä oksymoroneiden moroni). Lempeä risuparta kykenee selkeään ilmaisuun aiheesta kuin aiheesta.

Suurinta hupia on kuitenkin miehen kirjoitustyyli, joka on kovin lähellä omaani. Hän paljastaa ja kertoo kirjoissaan paljon itsestään. Se on tyyliseikka ja valinta, kuten itsellänikin. Vaarana tyylissä on se, että moinen kääntyy kehuksi, kerskailuksi tai leuhkimiseksi. Se ei varmasti ole Eskon, eikä minunkaan tarkoitukseni niissä pienissä lastuissani, jota täältä idästäkin veistelen. Tarkoitus on rehellisesti kertoa muille miten myös voi elää, millaista elämä on meille. Josko siitä vaikka joku saisi samanlaisen inspiraation elämäänsä, kuten itsekin olen saanut omilta tutuiltani? Älä lue jos tuntuu pahalta, tai kirjoita ja kerro itse omat tarinasi.

Kuitenkin ihminen on vain suuri eläin, joka suurimmaksi osaksi voi parhaiten silloin, kun muut ovat kuten hän itsekin. Jos joku tekee tai elää toisin, laventaa reviiriään tai (God forbid), vielä kertoo siitä muille, hän saa tuta jumittuneiden katkeruuden (tämä seikka ei voi olla tulematta esille, kun elää varsinais-suomalaisten keskuudessa).

Meitä taivaan valoja ja varjoja näkeviä yksilöitä on pikkuriikkisellä pallollamme kohtapian 10 miljardia. Jollei sinne mahdu kohtapian 10 miljardia hieman toisestaan poikkeavaa yksilöä, tulkoon kuumuus ja polttakoot meidät uusien tähtien raaka-aineiksi.

Sallittakoon eri mielipiteet, kuvat, laulut ja tekstit. Sallittakoon eri rodut, kielet ja seksuaaliset halut. Otetaan selvää muista. Kysytään ja jutellaan. Siinä yksi elämän simppeleistä rikkauksista.

Maailmankaikkeus on kuitenkin, kaiken kaikkiaan, ymmärryksellemme sangen pimeä juttu (Esko Valtaoja). Siitä selvää ottaminen on elämän vahvin polttoaine.

Pikkuapuri

(thaiapurilta) Kävellen näkee, skootterilla tuntee

2010-11-07T05:27:00.000+02:00

Liikkuminen thaimaassa on oma lajinsa. Liikenne tuntuu ensikävijältä kaookselta. Kun rytmin hiljaa koppaa ugrilaisiin luihinsa, se paljastuukin hallituksi kaaokseksi: täällä pitää epäpohjoismaisen konsensusvihan sijaan hiljaa tunkea risteyksiin ja tapahtumien keskipisteisiin. Oppimista auttaa, että kävelee ensin sellaiset 800km:a thaimaan kaupungeissa ja kujilla. Liikenteen rytmi tarttuu kävellessä.

Nappasimme 100cm3:n Surffi-Hondan allemme ja lähdimme kartoittamaan alueita 8+ km:a Hua Hinista etelään. Surffi-Honda, kuten kaikki moiset, maksavat 200BHT/vrk, eli 4,5 euroa. Joka kuja, väylä, vuoren huippu ja laakso tuli ajeltua.

(Aina kauempana ovat luonnostaankin utuiset muistot 0,7km:n pituisesta taksimatkasta Turun keskustasta kotiin, josta maksan aina 14,3 - 16 euroa).

Kao Takiabin pyhä vuori on täynnä apinoita sekä nais- että miesmunkkeja. Pari irtoturistia löytyy toki myös.

Takiab on meille peruspaikka käydä joka kerta. Buddhalaismunkin siunaus tuntuu syvälle ja "katukoirien huoltopisteen" toiminnan livenä todistaminen tekee hyvää sielulle (jota ihmisellä ei todistettavasti ole?).

Takiabilta jatkoimme etelään, vuoren takaa löytyvälle rannalle, josta bongasimme ensimmäisen pahan thairuuan koskaan missään sekä liikaa ruotsalaisia (vaimo kulta tosin ei näytä liian ei-ruotsalaiselta hänkään).

Yököttävän kanasotkun maistajais-session jälkeen päätimme karistaa vuoribiitsin pölyt, ja suuntasimme 8km:a etelämmäs Kaoh Taolle, joka paljastui autioksi rannaksi ja kalastajakyläksi, joka näytti kuin suoraan Etelä-Ranskasta tai Italian Comojärveltä vetäistyltä (highly recommended!).

Tosi mukava ajelu päätettiin ottaa täällä tavaksi. Jos hieman ylipitkä surffihippi oppii navigoimaan surffiskootterilla thaimaan liikenteessä, opit sinäkin. Another one bites the dust, we hope! Peace out.

Thaiapuri

(thaiapurilta) Paratiisissa on myös hyttysiä

2010-11-05T16:35:00.000+02:00

Paikalliset hyttyset eivät inise, pistävät vain. Mutta on täällä sitten ne toisenlaiset hyttyset, jotka inisevät, mutteivät pistä:

"Elou, masaas!"
"Eelou madaaam!"
"Maesaaaaas!"
"Terrrrrrve, terrrrve. Hjyva paita! Ossssta!"
"Mooolning madaaaam. Ziip, ziip"
"Antila hinta, stokmani laatu!"
"Shiiiiilt, snääks, dliiinks!"

Klikkaa linkkiä (videon upotusta ei ollut sallittu).

Thaiapuri

(thaiapurilta) Same same, but different

2010-11-04T18:07:00.003+02:00

Ei mikään tärkeä meitä erota, olimmepa Turun Kärsämäessä tai Soi 56:lla Hua Hinissa.

Löysin itseni kopion sieltä, intialaisen, samanikäisen miehen muodossa. X+Y=Z, vaikken sitä koskaan pitkän, tahi lyhyen matematiikan opettajalta hyväksynyt. Numeroilla olin yksi parhaista, kirjaimet kun tuli, Jari was off with an O.

Sen samanlaisen intialaisen puheesta löysin myös Viidakkorummun, oman firmani. Hänellä oli sama ideologia, sama työntekijä / paino -suhdeluku, ja sama tarve kehittää joka toinen kuukausi jotain muuta, kuin "sometimes boring netsite" -projekteja.

Olipa salama että tapasimme. Sama salama iski, kun Saarijärven Hänniset tutustuttivat Sabai-Sabai-Heikkiin, mieheen parhaasta Top 10:stä, ja erittäin tietävään Hua Hin/Thai -lähteeseen. Heikki on Hua Hinin Matti Huhta. Huhdan Matti oli uskonnonopettajani yläasteella, joka (hänkin) tiesi kaikesta kaiken.

Niin se menee, pallo pyörii, sen sisällä sitä heitellään, kunnes se lävähtää takaisin omaan syliin. Jos olet kiltti, kohtelias, taitava ja mukava, tällä pallolla pärjää pyörimisnopeudella.

Thaiapuri

Kultasepän paluu

2010-11-04T03:33:00.000+02:00

Teimme ilmoitus-sarjan Turun paikallislehtiin, koska kultaseppien Harrison Ford täyttää puolitasavuosia, eli 65 vuotta, ja tulee eläkkeeltään moikkaamaan tuttuja ja kaatamaan kahvia. Eli ensiviikolla laatu on halpaa ja kahvi kuumaa. Tervettä menoa kultasepälle!

(thaiapurilta) Täällä ei teeskennellä työntekoa

2010-11-03T15:07:00.001+02:00

Jos ravintolassa ei ole syöjiä, patja heitetään tiskin taakse ja itse saman tien pötkölleen siihen. Kun joku tulee syömään, tukan kampaus lennosta ja: "Sawahdee kap, what would you like, Sir?".

(Dogitkin vetää lonkkaa)

Lähiravintolamme I Ricen pitäjä, nainen nimeltään Pom (eli siis Pommi) kertoi, että hän avaa klo 11 ja pistää puljun kiinni klo 02, eli kellottaa 15 tuntia joka päivä. Mutta. Hän myös kertoi ettei täällä tehdä niin tyhmällä tavalla töitä kuin Suomessa (hän on ollut suomalaisen miehen kanssa naimisissa 10 vuotta, ja tietää maamme). Kun ei ole töitä, nukutaan, levätään, mennään kaupungille, jutellaan naapuriyrittäjien kanssa jne. Ei teeskennellä.

Suomessa ollaan mestareita näennäistyönteossa. Luterilainen DNA-ruoska laulaa näkymätöntä gospeliaan, ja porukka feikkaa: "Mulla on kyl just nyt ihan kauhee kiirus, hyvä kun ehtii kotiin yöksi". Ei ole. Ehdit kyllä. Lopeta.

Itse olen huomannut 5-6 tuntia päivässä olevan hyvän ja tehokkaan työajan. Loppuaika on löllöttelyä. Toki jotkut jaksavat edelleen kehuskella ympäripyöreillä työpäivillään. Kaikki tehköön toki kuten haluavat ja nauttivat. Pääasia on, että olemme onnellisia elämässämme.

Thaiapuri

(thaiapurilta) Miljardööri ovivahtina

2010-11-01T13:56:00.000+02:00

Aivan asuntomme lähellä sijaitsee hyvä ja halpa jättimäinen tukkumarket, josta mekin ruokamme kannamme. Sieltä saa halvalla kaikkea. Keskimäärin neljä muovikassillista kaikkea maksaa 20 euroa.

(otin kuvan salaa kassajonossa, koska kaupassa ei sallita kameroita)

Sen, ja kymmeniä vastaavia omistaa mies, jolle olen meinannut muutaman kerran kauppareissullamme heittää lantin tai pari, koska luulin kyseessä olevan hätäavuntarpeisen spurgun.

Mutta hyvä etten heittänyt, sillä kuulimme viime viikolla, että tämä "puliveivari" tosiaan omistaa kauppoja siellä sun täällä pitkin Thaikkuja. Hän vaan haluaa (joka päivä) pitää vahtia ja kuunnella kassakoneen iloista kilinää samassa, parhaat päivänsä nähneessä Grungehenkisessä kalastajagarderoobissaan.

Ja minä kun luulin, että Ingvar Kamprad on outo.

Thaiapuri

(thaiapurilta) Palvelu, muistatteko sen?

2010-10-31T04:15:00.001+02:00

Yksi asia täällä Thaimaassa nousee silmille melkein heti, palvelu. Kaikkea mitä teet, sinun ei tarvitse tehdä, sillä sinua palvellaan.

Esimerkki

Eilen kävimme pankissa, koska en muistanut paikallisen pankkimme Kasikornin verkkopankin salasanaa. Päivä muuten oli lauantai. Muistatkos koska kävit kotimaassa lauantaina pankissa?

Ensi töikseen otti korvaan musiikki, kuinkas muuten. Ämyreissä pauhasi Rod Stewartin loistava Every picture tells a story, eikä mikään hissimusa!

Konttorin johtaja otti ongelmamme heti omakseen ja soitti puhelimellaan. Hetken kuluttua hän ojensi sen minulle, ja sain ohjeet miten saada uuden salasanan. Asia kesti kaksi minuuttia.

Sen jälkeen minun piti siirtää omalta thaitililtämme taloyhtiömme omalle tilille rahaa, jotta respan henkilöt voivat sieltä nostaa ja maksaa kulujamme täällä (vesi, sähkö, vastike, jne.). Minut ohjattiin nätisti thaipankkinaisen huomaan, joka täytti liput ja laput, kysyi passia ja ohjasi minut tiskille, jossa raha siirrettiin heti.

Käykääpäs Suomessa pankissa, niin muistatte mikä sieltä puuttuu.

Netistä tai sen huonoudesta pauhasin alun blogissa, mutta nyt se toimii kuin rasvattu, ja asentajaukkelit heittelevät jengikädenpuristuksia, kun tulevat taloon asentamaan nopeita yhteyksiä muillekin.

Älä tee itse

Kaikkeen mitä täällä tekee, pitää opetella ei-tekemään itse. Suomessa meidät on 20 vuodessa opetettu tekemään kaikki itse: osta, syö, juo, kanna, hae, vie. Näin yritykset pääsevät kalliista työtekijäroskasta eroon ja kiristämään tuloksensa positiiviseksi. Suomessa säästämme itsemme pois maailmankartalta.

Ja ihan turha tulla lässyttämään kalleudesta. Jos Suomessa vielä olisi palveleva pikaruokaketju, bensa-asema, tulli, posti, ruokakauppa, ravintola, urheiluliike, rautakauppa, autoliike, operaattori, kenkäkauppa - olisin juuri sen asiakas, ja kertoisin siitä kaikille tutuilleni. Ko. yrityksen ei tarvitsisi heittää miljoonia euroja digiboksien pikakelauksen alle, kuten kaltaisensa tekevät.

Ihminen välittää täällä vielä asiakkaastaan.

P.S. Olimme täällä viimeksi vuosi sitten. Siitä huolimatta minut muistettiin takkikaupassa ja farkkuliikkeessä, kuin olisin käynyt siellä viime viikolla. Käteltiin, halailtiin ja taputeltiin vatsaa. Turisteja täällä kuitenkin liikkuu miljoonia vuodessa.

Thaiapuri

(thaiapurilta) Kiteboarding tarvitsee terveen selän

2010-10-30T06:32:00.000+03:00

(Kite eagle has landed)

Huomasin sen äkkiä, ettei "slipped disk" -selkävialla ko. homma ole suotavaa. Siksi on jatkossa tyydyttävä ihailemaan kaukaa ja vain juttelemaan kouluttajien kanssa.

Kiteboarding on yksi Hua Hinin suosituimmista harrastuksista golfin lisäksi, koska meillä on pitkä ranta ja täällä tuulee usein tarpeeksi.

(Kite on kaunista katsottavanakin)

Lajiin voi tutustua tunnin ilmaisella pikakäynnillä, mutta päivän tutustumiskurssi, jolla saavuttaa jo IKO1-tason, maksaa 4000BHT:a, eli n. 90€. Aloittelijakurssi kestää kolme päivää, ja maksaa jo 11 000BHT:a, eli 240€. Tunnetuin Hua Hinin Kiteboarding-kouluista on KBA, Kiteboarding Asia.

Täällä Hua Hinissa järjestettiin tänä vuonna lajin mestaruuskisatkin, josta 26 minuutin loistava video täällä, tai alta katsottavana.

thaiapuri

(thaiapurilta) Moni klisee on tosi, niin tämäkin

2010-10-28T07:11:00.001+03:00

(Every disco ball has it's thorn, eikös se joku sukkaheviyhtye niin lausunut joskus?)

Vetelen nyt lavealla pensselillä.

Paljasjalkaisena turkulaisena tiedän turkulaiset. Turkulainen on harmaa. (As opposed to). Tamperelainen on tumman sininen. Helsinkiläinen on punaruskea. HuaHinilainen on keltainen.

Klisee on tosi. Ihmisellä on parempi olo täällä kuin Turussa. Olemme jo pääseet raaputtamaan Huahinilaisten pinnan alle. Toki sielläkin lienee alkoholismia ja väkivaltaa, mutta täällä hymy ja huumori näyttelevät silti pääosaa. Ja ne tarttuvat.

Pelkkä lähikaupassa käynti aiheuttaa syvää hyvää oloa, josta vaimo kotona saa tartunnan ja avioelämä kukoistaa. Meillä on jo monia thaiystäviä, joiden kanssa olemme saaneet viettää aikaamme. Tulkintani on se, että Buddhalaisuus on kaiken taustalla. Jeesusta lainatakseni: tee kuten toivoisit muiden tekevän sinulle. Se on hyvä sääntö ja usein unohdettu totuus.

Turussa on vaikeampaa voida hyvin. Harva hymyilee, ja jos niin tekee, tulkitaan avopotilaaksi. Turussa lievän masennuksen alarajalla olosta on tehty taidetta. Varsinkin vanhemmat ihmiset. Harvoin näkee niin katkeraa ihmistä kuin vanhempi turkulainen, nainen tai mies. Tunteet ovat homeessa. Piilossa juurten alla. Tekee hyvää ottaa perspektiiviä jotta näkee sen.

Tampereella jo voi paremmin. Huumori on pinnassa. Sielläkin kaikilla tuntuu olevan kaikki perseestä, mutta se käännetään voimavaraksi, positiiviseksi jalat maassa asenteeksi.

Helsinkiläisestä ei ota selvää, koska ne kävelee niin nopeasti, ettei ehdi näkemään naaman taa.

Kun tulen takaisin, aion ottaa muutaman pysyvän käytännön. Jos teljetään Kupittaan lukkojen taa, saa ainakin ruokaa kolmasti päivässä.

Avaa ovi toiselle ja anna hälle paikka istua
Hymyile ihmisille, ja jos uskallat, tervehdi heitä
Kehu puolisoasi kauniiksi ja rakkaaksi
Kiitä hyvistä teoista asiakasta, vierasta, toista
Kerro kiitos myös verkkoelämässä: Facebookissa, blogissa, firman sivuilla

Noilla pääsee jo pitkälle. Nyt on pakko lopettaa, ettei sentään mene ihan naminamiksi. Kiitos silti siitäkin pitkälle hevosmiehelle. Häpeähän moinen on tunnustaa, mutta hyvää oloa se aiheuttaa.

When we both have silver hair, And a little less time, But there still are roses on the vine
(Neil Young: Sign of love)

Thaiapuri

(thaiapurilta) Ruokaa ja juomaa

2010-10-24T12:14:00.000+03:00

Jos Thaimaassa syö paikallista ruokaa, säästää rahaansa ja syö aina hyvää. Kuva yllä kertoo hintatasosta Hua Hinissa (sata bahtia = n. 2,3 euroa).

Täällä syö toki myös hyvää intialaista, italialaista tai jopa pihviä, mutta niissä hinnat ovat 2-5 kertaa korkeammat kuin paikallisruuassa. Ja koska henk. koht. tavoitteeni on laihtua kahdessa kuukaudessa, thairuokaa voi lapata aika vapaasti naamariinsa myös kunto- ja laihdutuskuurilla.

Tässä kuvassa näkyykin sitten kantabaarimme. Se on n. 1,5 metriä * 2 metriä pieni kärrättävä lava, a`2 euroa per drinksu, ja sitä pitää maailman sympaattisin thaihippipariskunta tyttärensä kera. Olemme tunteneet heidät jo vuosia. Kun baarinpitäjä huomaa meidät kaukana väkijoukossa, tiskille ilmestyy automaattisesti erittäin hyvällä maulla sekoitetut Gin tonicit ja levylautaselle 60-luvun B.B. Kingiä.

thaiapuri

(thaiapurilta) Black Mountain Hop

2010-10-24T05:13:00.002+03:00

(tyylikkään kentän logo)

Saarijärviläis-turkulais-ruotsalaisryhmämme hyppäsi golfmailoineen jeeppiin ja suuntasi 20 min. ajomatkan päässä olevalle Black Mountain -golf clubille. Se on Aasian 4:ksi paras ja siellä järjestetään maailmancupin kisat nyt joulukuussa.

(Ruotsivahvistuksen swing-näyte)

Ei muuten ole golf kevyttä urheilua Thaimaassa. Kun kävelimme vuoristogolfradan läpi, se teki 11 km tarpomista ylä- ja alamäkineen 32C helteessä (auringon paahteen alla varmaan 45C). Aikaa kierros vie taukoineen n. viisi tuntia, vettä tulee juoduksi noin kaksi litraa, hikeä valuu varmaan kolme. Asiaa helpottaa Thaimaan radoilla pakolliset Caddiet, eli joku vetää golfbägiäsi, sinä vain kävelet ja lyöt palloa.

Lyhyesti: järjettömän hieno päivä, uskomaton golfrata.

Muuten: Langaton nettiyhteys toimi yhden päivän. Nyt kolmatta päivää on ollut virtuaalielämässä hiljaista. Yllätys? Ei todellakaan. Korjaajan pitäisi tulla 10 minuutin päästä.

Thaiapuri

(thaiapurilta) Mai pen rai, eli "vedä Eikalle"

2010-10-20T08:45:00.000+03:00

(työpaikan ikkunasta näkyy Black Mountains Aurajoen sijaan)

Turkulaisittain, tai tarkemmin rajattuna Kärsämäkiläisittäin sanonta lienee "vedä Eikalle", mutta siihen thaimaassa törmää väkisikin. Kukaan ei tule sovittuun aikaan tapaamiseen, ei soita kun sovitaan, ei tee kun tilataan. Mai pen rai = ota löysin rantein, älä jännitä, ota vastaan elämä.

Ollaan nyt kolmatta päivää thaikotona, ja jotta voin työskennellä täällä ja täältä, tarvitsen netin, joka on modeemiyhteyttä nopeampi ja ei pätki minuutin välein. Sellainen nimittäin on taloyhtiömme jaettu 1 Mb:n langaton yhteys. Sen kapasiteetista vielä 90% lienee säädetty alakerran respan koneille, jossa respan työntekijöiden muksut pelaavat jotain modernia versiota "pue nainen hienoihin vaatteisiin" -peliä 12 tuntia vuorokaudessa. Loppu 10%, eli 100Kb jaetaan meidän 50 paikalla samaan aikaan olevan Farangin kesken. No fuckin way, Joses!

Kävelin nettikauppaan tilaamaan nopean netin. Yes yes ja joo joo -sanoivat. Sawahdee kap our all asses, sanoin minä. Viisi tuntia sovitusta alkoi tapahtua. Kämppään ryntäsi (lyhyen koputuksen perään) kolme asentajaa. Thaimaassa jokainen firma on kuin Turun kaupungin työntekijäporukka: yksi katsoo kun yksi seisoo ja yksi puhuu tärkeitä puheluita. Niin nämäkin. Kirjoitan blogia tässä vieressä kun miehet "asentavat". Sosiaalisessa mediassa sanoisivat tätä "pöhinäksi" - kauhea kiirus ja touhu, mitään konkreettista ei tapahdu.

No, jahka saamme oman 5Mb:n langattoman laajakaistan, pääsen töihin. Olisiko huomenna jo valmista? Mai pen rai. Vain Clint tietää.

Thaiapuri 2010.2010

Muutto Hua Hiniin, Thaimaahan

2010-10-15T09:46:00.001+03:00

Pakkaamme vaimoni kanssa kolmet alushousut, kaksi pakettia kovaa ruisleipää, 12 kiloa kirjoja sekä elektroniikkaa matkalaukkuihin, ja suuntaamme "mökillemme" Hua Hiniin, Thaimaahan.

Aiomme viettää siellä seuraavat kaksi kuukautta ja palaamme jouluksi Suomeen. Monelle työtutulle moinen on ollut shokki: Mitä? Miten? Miksi te? Kaverimme tietävät paremmin tilanteen ja eivät kysele.

Elämä on omia valintoja. Ajattelinkin valaista, miten ja miksi hetkellinen muutto ja työnteko muualla kuin Suomessa on meille mahdollista.

Vuonna 2006 irtisanouduin hyvästä työpaikasta, jossa olisin luultavasti nyt jo hyvissä asemissa
Perustimme tyhjästä yrityksemme Viidakkorummun
Saimme yrityksemme toimimaan, nyt jo 4,5 vuotta positiivisella tuloksella
Voimme tehdä työtämme missä vaan, koska vaan
Uskalsimme sijoittaa kasan euroja Thaimaahan silloin, kun rakennuksemme oli vasta suunnitelma paperilla
Muutimme keskustaan, suht pieneen kerrostaloasuntoon, ja emme ottaneet satoja tuhansia euroja pankkilainaa, jotta saisimme oman omakotitalon
Olemme Viidakkorummussa valinneet strategian, joka ei vaadi fyysisiä asiakaskäyntejä
Vaimoni uskalsi ottaa vuoden virkavapaan suuren ruotsalaisyrityksen johtotehtävistä, jolloin palkkansa putosi 1/3:aan normaalista
Emme ole voineet ottaa koiraa, vaikka maailmassa ei ole rakkaampaa asiaa meille kuin koira
Olemme harrastaneet lapsentekoa, muttemme voi koskaan päästää niitä ulos

Teen toki työtäni myös thaikotonamme. Siellä kello on viisi tuntia edessä Suomea, joten työpäiväni alkaa n. klo 13-14 iltapäivällä ja päättyy auringon tipahtaessa vuorten taakse.

Minulle jää siis joka aamu aikaa golfille, uimiselle, juoksulenkeille sekä uudelle harrastukselle jota meinaan koittaa jos selkäni kestää, Kiteboardingille.

Aion kirjoittaa säännöllisesti tänne. Toivon mukaan siitä selviää millaista on tehdä työtä ja elää hieman normaalista poikkeavalla tavalla.

Olen kyllä tiistaista lähtien paikallisen thaipuhelinnumeron päässä työkavereilleni, muille poissa puhelimen ulottuvilta (koska thaitaksat puheluissa Suomeen ja Suomesta ovat liianvitunälyttömät). Sähköposti, Facebook ja Skype saavat kelvata. Ota siis yhteyttä kun siltä tuntuu.

Kaikkea hyvää. Nähdään jouluna!

Thaiapuri

Last chance to see -dokumenttisarja

2010-10-11T09:43:00.000+03:00

Jos pidät luontodokumenteista ja Stephen Frysta, bongaa BBC:n Last chance to see -dokumenttisarja.

Suomitekstein se näkyy TV1:llä Kiehtova maailma -otsikon alla. Areenassa: Osa 3, osa 4. Sarja on rento, opettavainen ja hauska.

Hiilijalanjälki - muistatko vielä sen?

2010-10-08T06:39:00.002+03:00

HS julkaisi melko hyvän uuden hiilijalanjälkitestin. Olisin sen mukaan todella kova guru, vaikka lukemani sisältävät vielä lentoja Thaimaahan ja Eurooppaan.

Tuosta kun ottaisi lennot pois, lukemani olisi 3400kg:aa. Siitäkin on vielä nipistettävää, jos mielimme olla lukemassa, joka säilyttää tämän maapallon.

Me teimme suuren muutoksen v. 2006, jolloin jalanjälkeni taisi huinia jossakin 10 000kg:n paremmalla puolella. Muutoksen kulmakiviä olivat:

- Muutto lähiön rivitaloasunnosta keskustan kerrostaloon: pienempään, mutta korkeampaan asuntoon
- Siirtyminen palkkatyöstä yrittäjäksi, toimistoon kodin lähelle
- Ruokavalion muutos (i don't care -ruokavaliosta kasvispainotteiseen ruokaan)
- Liikkumisen muutos (autosta pyörään ja kävelyyn)
- Mieltä vailla kuluttamisen lopettaminen
- Turhasta tavarasta luopuminen
- "Henkistyminen", joka ei tarkoita jumaluuksien hyväksymistä, vaan elämän prioriteettien uudelleenjärjestämistä

Kannatti. Elämäni parhaat vuodet alkoivat v. 2006.

Minä urpiloin, sinä urpiloit, me urpiloimme

2010-10-06T10:56:00.000+03:00

Suomalaisten poliitikkojen ahneuksissaan tekevät mokat ovat päivittäistä hupia! Kuten nyt tämä Jutta Urpilaisen Neste Oil -kokouspalkkiosekoilu. Ei ehtinyt kokouksiin, mutta kyllä demarille massi silti kelpasi! Tehdäänpä Urpilaisuudesta käsite.

Unohdin palaverin -tilanne kääntyy selitykseksi: "Sori että urpiloin kokouksen".
En muistanut maitoa kaupasta taas: "Vittu, urpiloin maidon kauppaan".

Eli jos joskus urpiloin teille liian suuren laskun, älkää urpiloiko minua turpaan. Se on vain urpilaisuutta!

Miesten vuoro

2010-10-03T20:12:00.001+03:00

Jessus.

Elokuva, jonka jälkeen ei ole mitään sanottavaa. Elokuva, jonka jälkeen on kaikki sanottava. Kerta kaikkiaan upea suoritus tekijöiltä ja "näyttelijöiltä", eli suomalaisilta miehiltä.

Osta.
Facebookissa lisää. Ja täällä.

Ai niin. Jos se Suomen brändityöryhmä, joka sinällään on ihan absurdi asia, ymmärtää suomea, sen työn voi lakkauttaa. Keskittyisivät oikeisiin töihin.

Petelius tietää rakkaudesta

2010-10-03T11:12:00.000+03:00

Joskus ei tarvita kuin rakkaudella sopivasti riviin tiputeltuja sanoja, niin sunnuntaipäivästä kasvaa hieno hetki. Tässä yksi sellainen. Kiitos PPP.

Ihmisten uniikkius

2010-09-30T11:06:00.002+03:00

Kelaa runsaaseen viiteen minuuttiin, ja nyrjäytä aivosi kohdalleen. Robert Sapolsky osaa puhua kuin ihminen.

Kultasepänliikkeen kierrätyspäivät

2010-09-28T06:54:00.000+03:00

Loimme KoruLiitolalle teemapäivien ilmoituksen. Teemana on tällä kertaa kierrättäminen. Teetimme kuvan 3D-tekijällä ja paketoimme sen simppeliksi.

Liikkeellä on takanaan yli 20-vuotta jatkunut korujen ja arvoesineiden kierrättäminen, joten olihan siitä jo aika kertoa muillekin.

Rahan mielivalta - Mind over money

2010-09-21T09:48:00.001+03:00

Globaalin talouden pohjasäännöt perustuvat sille oletukselle, että kaikki ihmiset toimivat ja ajattelevat tärkeitä (raha)asioita rationaalisesti. Emmepä ajattelekaan, vaan tunteella.

YLEn lähettämä ykkösdokumentti kertoo mielenkiintoisten psykologisten testien avulla mitä vääristymiä taloutemme pohjalta löytyykään.

Suuret ja kalliit hankinnatkin ihminen pyörittää ensin järkiperäisesti: Tekee tarkkoja laskelmia ja suunnitelmia. Sen jälkeen jossakin vaiheessa tulee himopimahdus ja ostat megahankintasi täysin mieltä vailla. "High'n" jälkeen voi tulla nopea kankkunen: "Mitä helvettiä mä olen mennyt ostamaan?".

Itselle kävi juuri muutama päivä sitten päinvastoin. Hivelin uutta Mini Countryman -autoa autoliikkeessä. Katsoin jo lisävarustehintojakin, kunnes heräsin. Miksi katsoin uutta autoa, joka näyttää Amazonin majavalajilta, Capybaralta?

Kun maksoin aivan sairaan summan auton perusvuosihuollosta, aloin uuden ostamisen sijaan miettimään pärjäisimmekö kokonaan ilman autoa, kun meille tulee enää vain 4000km mittariin vuodessa. Jos vuokraisi auton aina tarpeen mukaan?

Urheilua ilmaiseksi tietokoneen ruudulle?

2010-09-19T15:08:00.000+03:00

Kyllä. Unohda maksukorttikanavien keskinäinen vuositaistelu tai pätkivät nettilähetykset.

1) Lataa tämä ohjelma (ainakin kaikki MAC-ihmiset).
2) Mene tänne.
3) Katso valitsemasi peli.

Anthem by Leonard Cohen

2010-09-16T12:45:00.000+03:00

Oli niin hieno chorus, että se pitää muistaa. Eikä tämä kanadalainen buddhisti ja runoilija muutenkaan huono ole.

Ring the bells that still can ring
Forget your perfect offering
There is a crack in everything
That's how the light gets in.

Olipa kerran suuri yhtiö

2010-09-16T09:06:00.000+03:00

Yritys nousi vakaasti suuremmaksi ja suuremmaksi, kunnes se oli globaali ykkönen alallaan.

Kuten monelle nopeaan nousun valtaan joutuneelle rock- tai elokuvatähdelle, myös suurelle yhtiölle nousi pissa päähän. Se laiskistui ja alkoi olla ylimielinen sekä nokkava. Se jopa käskytti valtiota missä eli.

Sen suurin vika kuitenkin oli tapa, millä se kohteli ydintyöntekijöitään ja -alihankkijoitaan. Valtion suosiollisella avustuksella se yksipuolisesti ilmoitti maksavansa omat laskunsa muita paljon myöhemmin, mutta samaan aikaan veti jok'ikisen pennin työntekijöiltään aivan naurettaviin sfääreihin nousseilla kilpailutuksilla. Liittojen hampaattomuuden se myös käytti hyväkseen. Teki mitä huvitti.

Nyt sen jalustaan on tullut syviä murtumakohtia, ja murusia on kerääntynyt jalustan saumakohtiin kasoiksi asti. Tällä hetkellä se kulkee maailmalla silti itsevarmana toimistaan. Mitä muuta se voisi tehdä? Se voisi pyytää anteeksi.

Ratkaiseva ero on syntynyt puhuttujen sanojen ja ajatusten rivien väliin. Kaikki tietävät mitä se on tehnyt tai jättänyt tekemättä. Ne viat ja epäkohdat eivät paikkaannu enää lahjuksilla tai kliseisillä tsemppipuheilla.

Elämme nyt maailmassa, jossa ihminen valitsee yrityksen, sen tuotteet ja palvelut. Ratkaisevaa on se miten yritys käyttäytyy, miten läpinäkyvää ja rehellistä on sen toiminta. Sympaattisuus on taas hyve.

Elämme siis sen seuraavan suuren yrityksen valta-aika. Osaako se kuunnella asiakkaitaan ja omia työntekijöitään?

Ilmastonmuutos on out ja sekoitti ruokaympyrämme matkallaan

2010-09-15T09:18:00.000+03:00

Kansalainen pyörii nyt kotonaan ja ruokakaupassa ympyrää. Mutta niin pyörivät päättäjätkin.

Ilmasto

Ihmiset vaihtoivat lamppunsa energialamppuihin, kunnes selvisi, että ne ovatkin välimalleja ja helvetin saasteisia nekin. Led-valo on parempi, mutta kun pitää vuoden välein vaihtaa digiboksia ja tv:kin, ei enää jaksaisi muita päivitettäviä. Roskien lajittelukin tuntuu niin työläältä, että puolison ollessa poissa maitotölkin voi nopeasti tunkea sinne pattereiden, lasipurnukoiden ja ruokamössöjen joukkoon. Ei ne kiinalaiset ja jenkit kuitenkaan vähennä omaansa. Ja Kööpenhaminan kokouskin päättyi haisevaan tuhnuun. Pienellä vähäkulutuksisella autollakaan ei jaksaisi enää toista vuotta ajella. Lentomatkoja nyt ei kukaan edes ajatellut vähentävänsä. Olisiko Nettiautossa hyviä katumaastureita?

Valtiomme satsaa Pekkarispuuhakkeeseen, kunnes selviää ulkopuolisessa laskutoimituksessa, että se on kivihiilen tasoinen pahis se. Siinä sivussa kolmannen ydinvoimalan (Olkiluoto 3) täydellisen fiaskosta rakennusprojektista huolimatta annetaan lupia jo neljännelle ja viidennelle. Joo, mennään täällä Suomessa tämä 400-vuotinen siirtokausi yli ydinvoimalla.

Muilla mailla (Saksa, Tanska, Israel, jne.) satsataan vahvasti aurinkoenergian pohjateknologioihin, jotta voivat olla globaalisti keulilla kun se nousee lopulta vallitsevaksi energialähteeksi ja -voimaksi.

Ruoka

Megarasvainen voi on muuten paljon parempi kuin kasvisrasva, paitsi jos se on "niistä hyvistä rasvoista tehtyä". Vehnätuotteet ovat niin syvältä, paitsi niiden gluteenittomien osalta jotka on tuotu lähitilalta sähkökuormurilla. Meillä on valikoimissa mm. laktoositon ja gluteeniton kalsiumpitoinen d-vitaminilla vahvistettu antipastöroitu rasvaton maito????

Ennen ruokakauppareissuun meni 5-12 minuuttia. Nyt menee yli tunti pelkkää leipää ostaessa, kun tihruttaa paskoista etikeistä epätoivoisesti tietoa mitä niistä ei koskaan löydy.

Voisiko ruuissa olla pakollisena samanlainen A-E -asteikko kuin sähkövempaimissa on energiamittarina, mutta tietysti yhdistettynä terveellisyys- ja päästövaikutusmittarina? Ei voi olla vaikeaa, edes Puska-Pekan projektipäälliköimänä?

Oma päätös

En lue uutisia.

Maalaisjärkiruokavalio

2010-09-11T12:31:00.000+03:00

(Paita FeelGreenin ekomallistosta)

Vuonna 2006 alkanut elämänkatsomus- ja tapamuutos johti ennen pitkää myös ruokavalioon asti. Kulunut kesä supertapahtumineen tipahdutti valion pois ruokavaliosta, mutta nyt olemme saaneet sen takaisin.

Otin itselleni 10vko:ssa 10 kiloa pois -tavoitteen, ja nyt puolivälissä matkaa olen -6kg, eli tavoitteen saavuttaminen lienee mahdollista.

Mikä sitten on maalaisjärkiruokavalio? Mm:

- Lautanen pienemmäksi (kerta-annokset pienenee)
- Syö useammin pienemmin, eli rytmi takaisin ruokailuun (aamupala, päivällinen, illallinen)
- Ei muuta leipää kuin 100% ruis
- Ei valkoista pastaa (kokojyväpasta on jees)
- Monipuolisuus: keittoja, kalaa, kanaa, vihanneksia, salaatteja, marjoja, jne.
- Lipsahdukset sallittuja, eli saa syödä aitoa grilliruokaa, kunhan se on perusgrillistä ostettu (Turussa esim. Martinsillan grilli, Mantu)
- Liikunta 2-3 krt/vkossa, esim. juoksu, uinti
- Hyötyliikunta: kävellen/pyörällä joka paikkaan

Eli olemme maalaisjärjellä poimineet osia eri dieeteistä ja ohjeista. Tämä on siis hyviksien jakamien hyvisneuvojen "smörgårdsbord". Silti aina välillä voi myös känätkin vetää, se kuuluu henkiseen hoitoon se. Control your mind and your ass will follow.

Dressmanin groundhog day

2010-09-08T19:58:00.000+03:00

Joka aamu klo 7.11 ja ilta klo 19.40 se toistuu kun avaan parvekkeen ovet. Vastapäisen talon takaa teputtaa Dressmanin ylisuuressa puvussa mies ja Länsi-Ylämaan terrieri. Mies on 28-vuotias, mutta näyttää 44-vuotiaalta, lievästi Hese-ylipainoiselta. Terrieri näyttää ikäistään nuoremmalta, kuten terrierit aina.

Dressmanin toisessa kädessä on kännykkä, aina. Hän ei koskaan katso koiraansa, saati tietä, jonka ylittää useasti tuon 64m pitkän lenkkinsä aikana. Koira saa "lenkin" aikana haistaa kuomiensa lataamia posteja kaksi kertaa noin sekunnin verran. Sen jälkeen hihna repäisee koiran pois. Dressman näpyttää ja lukee mobile-facebookkia, tukka jääkiekkomiesgeelissä.

Siinä on vuoden 2010 mieskuva. Dressman, joka kuluttaa työaikaa saadakseen palkkansa, ja tuhlaa palkkansa ennen työaikaansa. Me emme tahdo kuulla Dressmanista lisää, koska ei tarvitse. Terrieristä olisi kiva tietää enemmän, kuten terriereistä aina.

Elämän ytimessä

2010-09-08T11:42:00.000+03:00

Suomea johtaville

Elämän ytimessä ei ole parempaa autoa. Lisäneliöitä. Kiirettä. Egoa. Barcelona-tuoleja. Mistään päästä pidennettyä työuraa. Ahneutta.

Elämän ytimessä voi toki olla parempaa viihdettä. Uskollisempia ystäviä. Aurinkoa. Takkatulta. Humalaa. Lihasväsymystä. Vaihtelua.

Kiitos Johanna.

Winnebago man - etkö itsekin haluaisi välillä olla avoimesti vittuuntunut?

2010-09-07T18:31:00.000+03:00

Joskus kun näkee tai kuulee jotain oudon hienoa, se pitää jakaa. FST5-kanavan muutama päivä sitten lähettämä Winnebago man -dokumentti oli sellainen. Katso vielä kun ehdit (5.10.2010 asti YLE Areenassa).

Kaikki meistä haluaisivat olla Jack Rebney silloin tällöin, mutta kukaan ei ole. Emme uskalla. Jack sanoisi: "Vittu, mitä te sitten perkele uskallatte, ellette uskalla olla edes oma itsenne?"

Hyvää tulossa - An Idiot Abroad

2010-09-07T13:19:00.000+03:00

Karl Pilkington. Need i say more?

Muinaistulien yö olikin muinaiskulien yö

2010-08-30T10:35:00.000+03:00

Astuimme lauantaina klo 22.15 MS Rudolfinan kannelle vaimoni kanssa. Olimme molemmat varustautuneet kameroin, koska halusimme ikuistaa muinaistulet laivan lipuessa tyyntä merta saariston uumenissa. Mitä näimme?

- Seisovan pöydän
- Seisomaan kykenemättömiä muinaiskuleja, ts. keski-ikäisiä, jotka meinasivat heilahtaa yli laitojen

Emme nähneet ainoatakaan tulta, kun Rudolfina, tuo Aurajoen ruotsinlaiva putkutti Airiston eteläpäähän, kääntyi ja ulosti känniset takaisin laiturille.

Kun laiva lähti, kaikki 120 ihmistä ryntäsivät seisovan pöydän ääreen tuuppimaan toisiaan. Ilmeisesti oli otettu iltapäivästä asti pohjia ja nyt masuraukat olivat ihan tyhjät. Lounaan ajan saimme töniä yli satakiloisia tätejä pois ruokalautasiltamme.

Kuulimme myös Duo Komopaa Monona (ajattele jotain kauheinta mahdollisinta lelusyntikkamusiikkia ja pue se harmaaseen tampooniin, jolla on orangin kädet). Ei näin.

Kotiin päästyämme oli pakko avata 10 vuotta vanha Laphroaig ja juoda sitä suruunsa.

Tule jakamaan ideoita!

2010-08-27T09:44:00.002+03:00

KoruLiitolan hääilmoitus

2010-08-26T15:15:00.000+03:00

Tänään pykäsimme tämän valtakunnalliseen Häät-lehteen. Ah, niin herkkää ja romanttista. Kaunis, puhdas, pelkistetty. Hinnaksi tuli 400€.

KoruLiitolan Kultaryntäys

2010-08-26T15:12:00.002+03:00

Loimme KoruLiitolalle teemapäivien ilmoituksen. Teemana oli Klondiken kultaryntäys. Se näytti tältä ja kesti kyllä vääntääkin tovin, siksi hinta oli 500€.

Tiina Perhon verkkosivut, esitteet sekä ilmoitukset

2010-08-26T15:10:00.000+03:00

Teimme Tiina Perholle poliitikon abc-kirjasta tutut sivut sekä saman ilmeiset esitteet ja ilmot. Kun työn teki Apuri, hinta oli alempi, mm. verkkosivuista 1500€. Hän pääsee päivittämään sivuiltaan kaiken.

Seilin puukirkosta Bono ja Edgen syliin Helsinkiin

2010-08-23T11:19:00.002+03:00

Torstai-iltapäivällä löysimme itsemme Satumaan vieraina Seilin saaren puukirkosta, jossa Jenni Vartiainen bändeineen esitti hienon keikan. Syöminkien, juominkien ja otettujen sekä annettujen kehujen ilta päättyi osaltani puolenyön jälkeen Aboa Vetuksen sisäpihalle.

Oli pakko saada edes muutama tunti unta, koska vaimon kanssa lähdimme kohti Helsingissä sijaitsevaa Thaimaan suurlähetystöä jo aamukahdeksalta.

Puolen päivän jälkeen muutkin kaverukset saapuivat junalla Helsinkiin, mutta vaimon kanssa olimme silloin jo seisseet 3,5 tuntia "stalkkereina" Hotelli Kämpin edustalla odottelemassa U2:n miehiä.

Odotus palkittiin, kun basisti Adam Claytonin johdolla miehet tulivat kättelemään ja jakamaan nimmareita.

Kohta kotiseinäämme koristaa oheinen "abstrakti teos", joka muodostuu Bonon ja Edgen nimmareista.

Tapasimme stadikan kallioilla Viidakkorummun Euroopankiertueelta tutun "The Möksön", joka tuntui odottavan illan keikkaa malttamattomana.

Perjantain keikka oli itsellä jo kyseisen bändin yhdestoista, mutta nousi yhdeksi parhaista. Sää oli upea ja ihmiset hienosti fiiliksissä.

Lauantai-iltapäivästä laahustimme Willi Wäinö -nimisen pubin uumeniin katsastamaan U. Kekkosen, joka soitteli akustisesti bändin tuotantoa. Samaan aikaan vaimo halaili Edgeä ja Bonoa (ei kylläkään saanut kuvia) taas Kämpin edessä.

Ja illalla koimmekin sitten parhaan U2-keikan ikinä. Bändi oli rennompi ja uskaliaampi kuin koskaan. Viimeisen biisin aikana alkoi kaatosade, ja keikka päättyikin Bonon johdatuksella 53 000 ihmisen Singin In The Rain -yhteislauluun. Hieno ilta!

Nyt on äänet poissa tai liian matalalla ja päässä oudon tyhjä olo. Elämä jatkuu uskomattoman kokemuksen rikkaampana. Kiitos kaikille mukana olleille.

EDIT: aika harva rocktoimittaja osaa asiansa. Otto Talvio osaa NYT-liitteen uusimmassa numerossa.

Puolivälissä elämää

2010-08-17T12:10:00.001+03:00

40 vuotta tuli täyteen, ja tein välitilinpäätöksen. Yleensähän osa meistä sekoaa nyt tai hetken päästä. Minä en aio. Elämäni ei koskaan ole ollut näin hyvää: vaimo, työ, asunto, "mökki", harrastukset, kaverit - kaikki loistavia, mukavia, minulle sopivia.

Emme kaipaa enää mitään lisää. Velat saamme kohtapian maksettua, sen jälkeen menot tipahtavat. Se tarkoittaa, että tulotkin voivat pysyvästi tipahtaa. En kaipaa autoetua, 6000€ palkkaa ja hienoja puitteita. Ne yleensä tarkoittavat ympärivuorokautista työtä ja matkustamista - näennäistä vastuuta kaikesta.

Olen mielummin Leo Straniuksen linjoilla (HS 17.8.2010):

82% suomalaisista kokee työpaikkojen stressin polttavan loppuun ja 40% olisi valmis tinkimään palkastaan, jos vapaa-aikaa olisi enemmän (EVA, 2010)
Ihmiset hakevat sisältöä elämäänsä yhä useammin palkkatyön ulkopuolelta
Mikä tahansa talouskasvu ei ole tavoiteltavaa
Lisääntyvä varallisuus ei enää tosiasiassa lisää ihmisten tyytyväisyyttä

Päätyössäni Viidakkorummussa pyrimme näihin:

Omatuntotalousajattelu - järjen lisäksi sydän mukana
Palkan lisäämisen sijaan enemmän vapaa-aikaa
Verkoston hyödyntämistä oman kasvun sijaan
Ei työaikaa, on vain tehtäviä töitä
Maalaisjärkeä - ei utopistisia businessennustuksia ja -oletuksia
Hyvää oloa kotona, töissä ja vapaa-ajalla

On tärkeää huomioida, että nuo arvot, toimet ja periaatteet sopivat minulle ja läheisilleni. Ei niiden tarvitsekaan soveltua kaikille, esim. kymmenen vuotta nuoremmille. Silloin vielä minäkin halusin enemmän.

EDIT: Tähän kirjoitukseen liittyen. Täältä voit ladata Demos Helsingin Onnellisuuspoliittisen manifestin.

Tule käyttämään Joukkovoimaa!

2010-08-13T10:52:00.000+03:00

Kaukana Gordon Ramseystä, mutta lähellä omaa sydäntä

2010-08-11T18:23:00.004+03:00

Musiikiksi valitsin The Black Crowesin Creweologyn, joka on mukavaa akustisvoittoista näppäilyä gospelmaustein. Volume on verrannollinen matkaan kaiuttimistasi ruuanvalmistusasemalle. Alla esimerkki.

Btw, kivointa tää on yhdessä puolison kanssa, mutta Piuski on nyt Zumbassa (!!=?).

Kävelin jääkaapille, josta otin:

- yhden keltaisen, yhden punaisen ja yhden vihreän paprikan
- kaksi tuoretta sipulia
- kokonaisen valkosipulin
- 12 kirsikkatomssua
- vihreitä oliiveja 22 kpl:tta
- kolme ruokalusikallista (Pataks's original) garam masala -tahnaa (jos haluat miedompaa, ota tikka masala -tahna)
- kanaa fileinä sellainen 400-500g

Kaapista mukaan:
- kirvesmiehenotteellisen oliiviöljyä
- pähkinöitä (cashew, perus)
- Nomu -sarjan indian - maustetta pari olalta lähtevää ravistusta (jos miedompi hivelee, jätä tämä kokonaan pois)

Vuokaan se oliiviöljy ja tahna. Sekoita ne keskenään ruokalusikalla. Kanafileet uimaan tahnaan. Sukella niiden kanssa ja ui. Hiputa Nomua maun mukaan lisukkeeksi tai älä (vahvaa kamaa hei sitte!).
Tää mössö saisi olla ainaskin 5-6 tuntia (itse pidetään koko päivä) imeltymässä siinä vuuassa.

Kun mössö on seissyt tunteja...

Leikkele kaikki paitsi kanafilut. Vihannekset saavat olla aikuiskokoa. Viskaa kasariin öljyä pohjalle niin että nilkat kastuu. Levy päälle. Itse käytän numerovoimakkuutena vitosta (täysillä induktiolevy näyttää ysiä). Kaikki pilkotut vihannekset, sipulit, oliivit, pähkinät pannulle. Kuullota 5 min. Redi.

Viskaa kanafilut vuuassaan uuniin ja anna muhia (kiertoilma)uunin keskiosassa, 170 asteessa 10 minuuttia.

Yhdistä muut ainesosat kasarista vuokaan. Kieritä, hinkkaa, leiki piilosta ja nattaa. Sen jälkeen koko hösseli takaisin uuniin. Itse pidän 15-20 minsaa, mutta nyt vain 120 asteessa (edelleen kiertoilmauuni). Done.

Jasmiiniriisit kaapista kattilaan. Keitä. Vedet veks. Palloks. Lautaselle. Soijakastiketta päälle. Intiavuuasta maukasta viekkuun. Juomat maun mukkaa. Jos haluat oikein brassailla, teet tietty (valkosipuli)naanleivät messiin.

Ja tärkeää! Ruoka on niin hyvää, että ylensyöt itsesi. Ota joku hyvä leffa jälkiruuaksi ja anna masun tehdä duuninsa. Ei sulla oo oikeesti kiire koskaan.

PikkuApurin keittiöstä...

Kesän jälkeen

2010-08-04T11:38:00.000+03:00

Olipa elämämme kesä, kuten varmaan teilläkin? Nyt ollaan jo täysillä töiden keskellä, ihan kuin ei taukoa olisi ollutkaan.

Pikku Apurilla on riittänyt kesälläkin pienempiä sivustoprojekteja, ja nyt menossa mm. mielenkiintoinen paitaprojekti Turun matkailulle, tuleva luento ”Jatkuvan kasvun odotus liiketoiminnassa – järkee vai ei” Luova Tila -seminaarissa, ja monta muuta kiintoisaa prokkista. On hienoa olla terve, levännyt, ja edelleen innoissaan uusista asioista ja ihmisistä.

Akkujen lataus lisäsi myös intoa perustaa uusi yritys. Apurilla on meneillään asunto-osakeyhtiöille suunniteltu sivustopalvelu, sekä tietysti Osula, mutta intoa riittäisi johonkin täysin muuhunkin kuin verkkoprojektiin.

Ystävämme keskisessä suomessa olivat perustaneet pienpanimon, koska intoa ja aikaa riitti. Nyt muutamat ravintolat Helsingissä saavat nauttia ko. panimon pintahiivaoluesta.

Toinen puolituttu perusti ekologisen vaatemaahantuontifirman, FeelGreenin. Luulisi moiselle olevan kysyntää?

Jos siis tiedät tai tunnet minut, ja sinulla on hyvä idea, ehdota. Tehdään jotain uutta ja jännää?

jari(at)pikkuapuri.fi

Kuluttaminen on muuttumassa taas järkeväksi

2010-06-09T06:53:00.001+03:00

Uusi, tarpeeksi suuren otannan kulutustutkimus on tehty Suomessa. Muuttuvan kuluttamisen kärjessä ovat järkevimmät meistä - naiset.

Downshifting eli omaehtoinen elämän kohtuullistaminen on kasvanut länsimaissa, kun ympäristöajattelu on voimistunut, työuupumus lisääntynyt ja yhteiskunnalliset liikkeet ovat yksilöllistyneet.

Se todistaa sen, mitä meidänkin perhe on tehnyt jo muutaman vuoden - lopettanut kaiken ylimääräisen kuluttamisen ja säästänyt/sijoittanut rahansa.

Meillä se muuttuu selvemmäksi konkretiaksi ensi viikolla, kun rakas vaimoni jää vuodeksi vuorotteluvapaalle. Aiomme käyttää suuren osan siitä ajasta matkailuun ja uusien harrastusten opetteluun. Paikkaamme säästöistä elämisen, jos meidän edes tarvitsee niin tehdä.

Oma työni on tietokoneen kautta tehtävää, joten voin tehdä sitä 80%:sti missä vain. Uusi iPhone mahdollistaa langattomassa verkossa jopa videoneuvottelun, ja Skype tarjoaa samaa ilmaiseksi jo viidelle henkilölle. Miksi emme käyttäisi niitä?

Kun kulutus muuttuu järkevämmäksi, koko yhteiskuntarakenteenkin on muututtava. Tällä mustavalkoisella tiellä, jossa joko verotusta ja maksuja kiristetään tai palveluita ja etuja lakkautetaan (lue. yksityistetään Friedmanilaiseen malliin), ei voida enää jatkaa. Nyt lähdössä on asuntolainan verovähennys.

Markkinoijana aivoni saavat vihdoinkin seuraa sydämestä

Kohta pärjäävät vain oikeasti hyvät, ekologiset ja avoimesti tiedottavat yritykset. Kuluttaja valitsee ja määrää, ei yritys (paitsi S- ja K-ryhmät Suomessa duopolillaan).

Kuluttaja -sanalle pitänee keksiä uusi nimike? Järkevöittäjä? Järkivoittaja? Ihminen?

Mitä teetkin, tee se eri tavalla kuin muut

2010-06-08T13:54:00.000+03:00

Olen perustanut Pikku Apurin foorumiksi kaikelle sille, minkä vain voi tehdä eri tavoin kuin muut. Kehittelen uusia palveluita, markkinointikeinoja ja -kampanjoita. Usein asiakkaalla ei rohkeus riitä, mutta jonain päivänä se riittää.

Kun jotain tekee hyvin ja erilailla kuin muut, se ei aiheuta myötähäpeää, vaan naurua ja ilon kyyneleitä. Ohessa paras kuvaus moisesta.

Hyvää kesää kaikille!

Poissa toimistolta

2010-06-04T14:01:00.000+03:00

Opettaako sosiaalinen media keskustelemaan ja palvelemaan paremmin?

2010-06-02T12:13:00.000+03:00

Sosiaalisen median nousu ei tarkoita sitä, että ihmiset ja yritykset koulutetaan uusien sosiaalisten palveluiden valjastamiseen. Se tarkoittaa sitä, että meidät, yrityksissä työssä olevat ihmiset opetetaan puhumaan paremmin asiakkaillemme ja muille yrityksille.

Olin taas viime keskiviikkoaamuna jutustelemassa yritysten johtohenkilöille verkkopalveluista ja sosiaalisesta mediasta. Aamurähmäisin aivoin unohdin kuitenkin kotiin MAC-koneeni ja tarjolla olevan PC-tykin yhdistävän adapterin. Olin tietysti polkupyörällä liikkeellä, joten en olisi ehtinyt edes hakemaan puuttuvaa liitintä.

Kylmä hiki ehti kohota otsalle ennen shown alkua, kunnes oivalsin, että nythän kykyni vasta mitataankin oikein: Miten osaan olla verkkopalveluiden asiantuntija ilman hienon grafiikan ja tarkoin harkittujen lauseiden tukea? Kyseessä oli siis aito sosiaalisen median testi. Jazzmuusikonkin pitää osata musiikki läpikotaisin, jotta osaa improvisoida oikein, oikeissa paikoissa. Selviytyisinkö?

Siitä tuli yksi parhaista puhekeikoistani koskaan. Keskustelimme, en luennoinut. Sain teräviä kysymyksiä. Osasin puhua asiaa, mutta kevyellä otteella. Tilaisuuden jälkeen erään suuren vakuutusyhtiön johtaja tuli kysymään: "Miten he saisivat samanlaisen otteen siirrettyä palveluihinsa?"

Ajatelkaa mitä pankki- ja vakuutusyhtiöt saisivat aikaan, jos he esiintyisivät tiskeillä, puhelimessa ja verkossa riittävän rennosti ja rehellisesti sen kankeuden ja turboluokan lakimiesjargonin sijaan? Minun ei tarvitsisi 40 minuuttia hakea etsimääni vakuutusta vakuutusyhtiön sivuilta. Joku palvelisi ja kysyisi tarpeitani suoraan, perkaisi päällekäisyydet perheeni vakuutuksista JA myisi meille sopivimpia palveluita vaikka ne tuottaisivatkin yhtiölle lyhytaikaista rahaa vähemmän.

Sosiaalinen media opettaa palvelemaan paremmin. Ne ketkä eivät halua, tai eivät viitsi, eivät enää pärjää.

Vältä ketjuja kun ostat ruokaa?

2010-05-31T17:10:00.000+03:00

Tässä yksi esimerkki haastesta tai toiveesta, jota itsekin olen ajatellut kokeilevani: jos ostaisi ruokansa vain muualta kun ketjukaupoista. Kauppahalli ja tori palvelevat Turussa ihan mallikkaasti ainakin kesäaikana. Miksei?

Vieno julkinen pyyntöni on, että saisin lipsua säännöstä hieman? Talomme alakerrassa on nimittäin Sale. Jos sitä ei käytä, sitä ei kohta ole.

We are the culture - ihmisketju Turusta Tallinnaan

2010-05-31T10:56:00.000+03:00

Turun kulttuuripääkaupunkihankkeessa ei ole tähän asti ollut mitään yhdistävää linkkiä Turun ja Tallinnan välillä (Tallinna on Turun lisäksi se toinen kulttuuripääkaupunki vuonna 2011).

Se mihin sitten päädyttiin yhdessä Koko Jukan kanssa, oli yksinkertainen sovellus facebookkiin. We are the culture -sovelluksessa ketjutetaan meitä ihmisiä Turusta Tallinnaan.

Jos ajatellaan yhden ihmisen vievän kädet levällään n. 150cm:n tilan, tarvitaan runsas 100 000 ihmistä muodostamaan ketju Turusta Tallinnaan. Facebook on yhteisösivustojen kuningas, niin päädyimme tekemään ideamme sinne pienenä ja simppelinä sovelluksena, josta näkee kuinka pitkälle "virtuaali-ihmisketju" on edennyt.

Olisi tietysti kivaa, jos ketjun saisi yhdistettyä ennen vuotta 2011, joten liity mukaan ja kutsuthan kaverisikin ketjuuntumaan kanssamme!

(sanattomaksi vetää)

2010-05-27T11:58:00.000+03:00

Ympäripyöreä ympäripyörijä

2010-05-26T05:25:00.002+03:00

Olen huomannut itsessäni ammattini tuoman ikävän piirteen: en osaa enää keskittyä, kunnolla fokusoida yhteen asiaan. Se selvisi lopullisesti kun Mikko kirjoitti blogissaan tästä loistavasta jutusta.

Minusta on siis tullut "multitaskaava digihullu". Vietän työpäiväni avokonttorissa jossa musa ja juttu pauhaa, tietokoneeni ruudulla on kuusi eri ohjelmaa auki samaan aikaan, työkaverit kysyvät tyhmiä kesken probleemien mietiskelyn: "Mihin meidän piti mennä kolmannen viikon torstaina?". "Öööööööö....kato meilistäs" ja asiakas soittelee mitä maksaa ja koska saisi sellaisen digikampanjan jossa: "olis niinku ihan simppeli animaatio ja facebookin wall".

Kun tuollaista jatkaa 8-10 tuntia, seuraa digikatatonia. Se ilmenee kotona ympäripyöreänä ympäripyörimisenä. En malta päättää mitä tehdä. Luenko? Kuuntelenko musiikkia? Katsonko leffan? Kun en malta päättää, lähden lenkille. Lenkin uuvuttamana osaan ehkä tehdä yhden asian kunnolla. Yleensä se on ruuanlaitto, josta saan nykyään suurta nautintoa. Viihde on liian...työlästä, eli muistuttaa liikaa työstäni.

Teenpä työpäivän jälkeen mitä tahansa, vieressäni on aina iPhone, josta katson meilit (ja ehkä jopa sosiaalisen medioiden päivitykset) 4-5 minuutin välein. En voi olla katsomatta. Jos jotain huisintärkeää tapahtuukin, ja tietäisin siitä vasta 10 minuuttia myöhässä? Olen sairas.

Loma parantaa. Se tosin vaatii vähintään viikon "kylmän kalkkunan", jonka aikana vierotan itseni digitaalisesta maailmasta. Lipsun ja sorrun paheisiin ensin tunnin välein, sitten kolmen tunnin, sitten viiden. En usko, että olen koskaan päässyt kuutta tuntia pidemmälle ajassa, etten katsoisi edes sähköposteja. Ellen sitten ole tolkuttoman humalassa.

En ole yksin.

On siis todistettu, ettei multitaskaava ole edes tehokas. Se vain tuo addiktion turhaan paskaan - digihömppään. Ajaa sinutkin ympäripyöreäksi ympäripyörijäksi. Lopeta. Minäkin aion tehdä sen. Kohta. Jahka saan tämän blogikirjoituksen valmiiksi klo 05.11.

Sijoittamisesta

2010-05-25T13:08:00.000+03:00

Jos joku asia on täysin meediohommaa, se on sijoittaminen.

Pankeissa sijoitusneuvoja antavat siihen täysin osaamattomat henkilöt viikon koulutusjakson turvin. Sijoitusyhtiöt taas nojaavat täysin IMF:n ja itsenäisten kansainvälisten analyytikoiden arvioihin tulevasta. Mehän kaikki olemme nähneet kuinka hyviä ne arviot ovat viime aikoina olleet.

Nyt kun maailma on oikeasti globaali, se tarkoittaa myös sitä, että tulivuoren paukahdus Islannissa vaikuttaa myös korealaisen it-yrittäjän arkeen. Emme siis voi yhtään ennakoida, koska talonpoikaiskapina Kiinassa alkaa, tai milloin seuraava jättitsaunami, mutavyöry tai sotilasvallankaappaus tuhoaa taas pörssikursseja ja syö valuuttojen arvoja.

Meille myydään rahastopaketteja ja erilaisia hajautettuja osaketäkyjä tiukoilla merkintäajoilla (päätä heti ja maksa -meiningillä). Pakettien sisältämistä firmoista ainoat tiedot ovat kolmen rivin löyhä synopsis, tyyliin "it-osaaja Malesiasta joka erikoistunut LCD-tekniikkaan".

Minä sijoittajana haluaisin sijoittaa aurinkopaneeleiden kuningasyritykseen, vesivoiman sulttaaneihin, sähköautoteknologian voittajiin ja raakamateriaalikierrätyksen keisareihin. Mistä löydän tahon joka niistä jotain tietäisi?

Itse pitänee sekin kaivaa mutta koska? Mistä?

Osuva artikkeli Foursquare -palvelusta

2010-05-21T14:08:00.003+03:00

Nyt tärppäsi. Olen täsmälleen samaa mieltä kuin nämä amerikan nerotkin. "Olen nyt tämän kaupan/kadun/lossin pormestari" - who gives a shit?

EDIT: Eikös sieltä saa valittua sellaista asetusta, että "kerro sijaintini vain muille Foursquare-käyttäjille? Jos on - käyttäkää sitä ihmiset!

Vihreä vastarinta

2010-05-16T16:06:00.000+03:00

Eri puolella maapalloa kasvaa suuri joukko "johtajattomia" kansalaisia, jotka haluavat elää järkevämmin, luonnonvaroja tuhlaamatta ja kuluttamista vähentämällä. Tiesitkö muuten, että New Yorkissa heitetään joka päivä 40-50% (sinne) tuodusta ruuasta pois? Se on yhteensä n. 13 miljoonaa kiloa hyvää ruokaa roskiksiin, kaatopaikoille - päivässä!

Vihreä vastarinta -niminen dokumentti avaa hienosti mm. Freeganien toimintaa, sekä erilaisia omavaraisyhteisöjen ajatuksia.

Sci-Fi saapui taloon (iClebo siivousrobotti)

2010-05-05T20:42:00.000+03:00

iClebo oli juuri niin hyvä, mitä uusimman MikroBitin arvostelussa mainittiin. Kaveri veteli vajaan tunnin asunnossamme ja teki tosi puhdasta jälkeä. Sen jälkeen se suunnisti telakkaansa "nukkumaan ja latautumaan". Nyt se puuhaa kämppämme puhtaaksi joka päivä klo 12.00-12.30, kun olemme töissä. Loistavaa. Siitä ei puutu kuin hyvät äänet - sellaiset kun oli M-O:lla WALL-E -leffassa, siivousrobotti sekin.

Elämisen ohjeita meille Serotoniinivammaisille

2010-05-02T10:10:00.002+03:00

Kuulun, paitsi Maija-Riitta Ollilan faneihin, myös hänen määrittelemiinsä Serotoniinivammaisiin.

Rouva Ollila on mielestäni terävänäköisin suomalainen nykyelämämme havainnoitsija. Suosittelen kaikille lämpimästi tämän, Maarit Tastulan 7 taivas -ohjelman katsomista. Siihen kuluu elämästäsi 49 minuuttia ja 56 sekuntia, mutta se antanee sinulle monen monta parempaa päivää. YLE hei, miksi näitä hyviä keskusteluohjelmia ei voi tilata podcastina?

Yksi hänen kuuluista ohjeistaan on "sisar Kuolemaa" käsittelevä, yksinkertainen laskutoimitus: Jos ajatellaan että elämme 80 vuotta, tekee se noin 29 200 vuorokautta. Minulla on siis jäljellä enää 14 600 vuorokautta. Mihin ja miten ne käytän? Käytänkö ne murehtimalla vai parantamalla?

Maijan kirjoihin kannattaa myös tutustua, jos haluaa pyrkiä parempaan elämään ja sen elämiseen.

Nämä viisaat asiathan ovat sellaisia, jotka unohtaa toistuvasti. Kun vaimo motkottaa aiheesta, itse mökötät aiheetta, työkaveri on hakoteillä, tai asiakas on tyhmä ja pelottava, ei näitä muista. Kun niistä lukee ja kuulee, kaikki ratkeaa.

Nyt otan itselleni muistiin kaksi tärkeää Ollilan teoriaa: toinen on tuo "sisar Kuolema", ja toinen itse asiassa itselleni jo aiemmin tuttu, Buddhalainen "kahden korin huoliharjoitus". Ai mikä? Katso ohjelma.

Onnellisuuspoliittinen manifesti

2010-04-28T18:45:00.000+03:00

Demos on oikeassa. Lue miksi.

SYY.fi - yhteiskunnallinen yrittäjyys nousuun

2010-04-27T09:37:00.000+03:00

Pikku Apuri on nyt liittynyt aktiiviksi SYY-organisaatioon. Sen tehtävä on edistää yhteiskunnallisten yrittäjien matkaa ideoista konkretiaan.

Koitan kehittää ideoita, joissa mm. "crowdsourcingin" avulla saataisiin tuotettua maahamme jotain järkevää. Sen tarvitsisi tuottaa osallistujille mielihyvää ja ehkä jopa pientä korvausta vaivoistaan. Sen pitäisi ratkaista arjen pulmia. Sen täytyisi auttaa muita. Mikä se olisi? Jos olet samasta kiinnostunut, heitäpä postia jari(at)pikkuapuri.fi.

Maailmalla moisia on jo hyvässä toiminnassa, mm. Threadless -yhteisön liikevaihto on jo kymmeniä miljoonia euroja, mutta siinä kyse onkin muodista ja kulutuksesta. Se ei siis ole esimerkki, jota itse tavoittelen.

Toinen, jo paljon järkevämpi on InnoCentive, jossa vaikeitakin tieteellisiä pulmia ratkotaan yhdessä.

Olen vakuuttunut siitä, että yhteiskunnallinen yrittäjyys on voimaa tulevaisuudessa. Miksi nyhräisimme yksin salaa, jos voimme yhdessä ratkaista suuriakin ongelmia, ja samalla työllistää monia samanhenkisiä?

Kun päätösvalta on liian harvalla (www.jatkoaika.com)

2010-04-25T17:20:00.002+03:00

Olen ollut jääkiekkofani n. vuodesta 1976, kun pappani vei minut ensimmäiseen TPS:n matsiin Kupittaalle. Viimeisin työnäytteeni jääkiekon puolesta on ollut TPS:n "Joukkue Olemme Me" -slogan ja konsepti yhdessä Revolverin porukan kanssa.

Kun TPS pääsi tämän vuoden SM-liigan loppuotteluihin, päätin kunnioittaa Tepsin valmentajan Kai Suikkasen työtä omalla Facebook-ryhmällä. Päätin myös kertoa siitä jatkoaika.comin, tunnetun jääkiekkofoorumin kautta muille TPS-faneille. Ei olisi pitänyt. Olen lukenut aktiivisesti ko. sivustoa ja sen foorumeita vuosikausia. Ei olisi sitäkään pitänyt tehdä.

Sieltä löytyy Espanjan Inkvisitiolaitosta vastaava ymmärrys jääkiekkofaniuteen. Kun aikomukseni oli taas mennä foorumeille lukemaan fanien juttua, törmäsin tällaiseen.

Kysyin sähköpostitse ihan asiallisesti, että mistä moinen, sain vielä tylympää vastausta takaisin. Ohessa kysymysketjua:

>>>> Moikka.>>>> Mikäs se tällainen on?

>>>> Olet saanut kirjoituskiellon keskustelupalstalle, syy:
>>>> Viestien olematon taso.
>>>>
>>>> Pelikielto päättyy: Ei ikinä
>>>>
>>>> terveisin, Jari

>> Jatkoajan Moderaattorit kirjoitti:
>>> Tervehdys!
>>>
>>> Mistähän nimimerkistä on nyt kyse?
>>>
>>>
>>> Moderaattorit

>> liitoja on nimimerkkini....en ole edes kommentoinut keskusteluun kuin kaksi kertaa viime viikolla.
>>
>> Silloinkin laitoin linkin Facebookin Kai Suikkanen ryhmään K.S. -keskusteluryhmään. Ei kai keskustelun aiheen mukainen linkkaus voi olla kiellettyä?
>>
>> J

Jatkoajan Moderaattorit kirjoitti 25.4.2010 kello 16.16:

> Jos sisältöä tai tarvetta keskusteluun ei ole antaa, niin ei ole meilläkään tarvetta pitää oikeuksia päällä.

> Moderaattorit

Tämä on hyvä esimerkki siitä, kun liian harva saa liikaa päätäntävaltaa. Toivon, että kyseessä on joku liian pienellä ÄO-määrällä varustettu HPK/LUKKO/JYP -fani, joka käyttäytyy näin katkerana omiensa tippumisesta. Jos kyseessä on täysissä voimissa oleva aikuinen ihminen, olen todella ihmeissäni.

Kehotan kaikkia boikotoimaan ko. foorumia, jos meininki on tällaista. Huhhuh.

Käyntikortti - käyttääkö niitä joku?

2010-04-22T13:31:00.000+03:00

Olen viikkoja pähkäillyt mitä tehdä kun vanhat käyntikortit loppuvat. Onko moiselle enää tarvetta, koska kaikki ovat tapaamisten jälkeen Facebook ja/tai LinkedIn -tuttuja?

Tulin kuitenkin siihen päätökseen, että on sillä funktio. Käyntikortissa on jotain turvallista ja tuttua patinaa. Ja kyllä niitä tuosta pahvilaatikosta välillä tulee kaiveltua, ja katseltua ihmisten tietoja - kaikki kun eivät kuitenkaan tule virtuaalikavereiksi asti.

Toinen puolustava asia on moniulotteisemmaksi muuttuva roolini. Vedän Viidakkorumpua, toimin Pikku Apurina kehittäen (tai jarruttaen) asiakkaiden sosiaalisen median toimia sekä yritän pähkäillä itsellemme uutta liiketoimintaa, kuten Osula. Pakkohan ne on johonkin paketoida. Piti siis tehdä kortti.

Korteissa minua on vaivannut aina yksi asia:

Monilla firmoilla on superhienoja ja nerokkaan oivalluksen sisältäviä läpysköitä, mutta niistä ei käy selväksi minkä näköinen jamppa tai elli on kyseessä.

Ainakaan minä en kaikkia nimiä pysty naamamuistissani yhdistämään oikein. Joskus korteista puuttuu myös osoitteita, tai vaikkapa se mitä yritys tekee. Ja ei kaikki jaksa katsoa tärkeitä lisätietoja verkkosivuilta, ja useilta yrityksiltä ne eivät käy sieltäkään selväksi.

Onneksi on Pera, joka tekemistäni pohjista loi ammattimaisen kortin runsaassa tunnissa. Väriä pyysin ja sitä sain. Ja kaikki tärkeät tiedot löytyvät: Mitä? Kuka? Missä?